15.3.2010
Arvoisa pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa valtionvarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila
Bioenergian käytön lisäämiseksi tarvitaan pikaisesti päätöksiä uusista kustannustehokkaista edistämisratkaisuista. Panostuksia tarvitaan erityisesti nuorten metsien energiapuukäytön lisäämiseen, liikennebiopolttoaineiden valmistuksen edistämiseen ja kiinteistöjen lämmityksen vauhdittamiseen uusiutuville. Metsäenergian kilpailukyky tulee turvata tilanteissa, joissa päästöoikeuden hinta on alhaalla. Kun päästökauppa toimii ja hiilidioksiditonnin hinta on riittävä, tukitarve alenee.
Metsissämme on aikaisempaa enemmän puuta, kasvu lisääntyy edelleen ja yhä suurempi osa siitä voidaan käyttää energiantuotantoon. Bioenergiaan siirtymisen "pääkannustimeksi" on ajateltu päästökauppaa, mutta alhainen hiilidioksidin tonnihinta ei kannusta bioenergian käyttöön. Lisäksi päästöoikeuksien hintaheilahtelut aiheuttavat epävarmuutta eivätkä kannusta bioenergiainvestointeihin. Nykymenolla fossiilisten polttoaineiden käyttö jatkuu ja bioenergia-alan yritykset ja yrittäjät ovat vaikeuksissa. Nuorten metsien harvennushakkuihin ei ole riittäviä kannustimia.
Metsäenergian kilpailukyvyn varmistaminen
Nykyinen metsähakkeen sähköverotuki tulee muuttaa dynaamiseksi. Tukitasossa tulee huomioida päästöoikeuden hinta. Nykyisellä päästöoikeuden hintatasolla verotuen tulisi olla korkeampi, jotta puun kysyntä ja kilpailukyky paranee. Jos päästöoikeuden hinta nousee tulevaisuudessa merkittävästi nykytasosta, niin tukea voidaan tällöin laskea. Dynaaminen malli vähentää päästöoikeuksien hintaheilahtelun aiheuttamaa epävarmuutta ja mahdollistaa pitkäjänteisen metsäenergian hankinnan kehittämisen.
Päästökaupan ulkopuolella oleville uusille energialaitoksille tarvitaan nykyistä kannustavimpia investointitukia sekä energiaverojen muutosta.
Nuoren metsän energiapuut käyttöön
Nuoren metsän energiapuussa on suurin potentiaali, jonka hyödyntäminen edellyttää pikaisia erityistoimia. Ensiharvennuspuun energiakäytöllä lisätään tulevaisuuden ainespuun saatavuutta metsän tehostuneen kasvun ansiosta. Tärkeää on eriyttää energiapuutuet nykyisestä kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudesta.
Vuonna 2009 nuoren metsän energiapuun korjuu- ja haketustukea maksettiin 13 miljoonaa euroa. Tuen avulla korjattiin 1,6 miljoona kuutiometriä energiapuuta, jolla korvattiin tuontipolttoaineita, luotiin lähes tuhat työpaikkaa sekä leikattiin miljoona tonnia hiilidioksidipäästöjä. Hiilidioksidin vähentämiskustannus oli edullinen, noin 13 euroa per hiilidioksiditonni.
Nuoren metsän energiapuun korjuun tukea tulee laajentaa. Se edellyttää, että mahdollistetaan hieman järeämpirunkoisten kohteiden tukeminen ja nostetaan tukisumma vähintään 100 miljoonaan euroon. Tällä tukisummalla voidaan korjata 10 miljoonaa kuutiometriä energiapuuta, joka on noin puolet Suomen uusiutuvan energian lisäystavoitteesta. Korjuutuen laajentaminen alentaa hieman korjuukustannuksia nuorissa metsissä ja tehostaa siten nuoren metsän puun markkinoille saattamista. Näin toimien Suomi saavuttaa kustannustehokkaasti uusiutuvien velvoitteensa.
Nuoren metsän energiapuulle esitetty korjuutuki sekä metsäenergian kilpailukyvyn parantaminen alhaisella päästöoikeustasolla lisäävät toteutuessaan merkittävästi uusiutuvien energian käyttöä lämmön erillistuotannossa sekä yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa.
Bioöljy- ja biodieselinvestoinnit Suomeen
Tämän päivän liikenne perustuu käytännössä täysin fossiilisiin polttoaineisiin. Liikenteen päästöjä vähennetään alentamalla kulutusta, siirtymällä biopolttoaineisiin ja sähköautoihin. Muutos on globaali ja näköpiirissä on suuria teknologian läpimurtoja.
Suomen metsävarat ja osaaminen tarjoavat erinomaiset lähtökohdat menestymiselle. Vuonna 2010 tehdään useita päätöksiä sekä biodieselin että myös muiden liikenteen biopolttoaineiden tuotannon käynnistämisestä. Suomi on yksi vaihtoehto, missä investoinnit voivat toteutua.
Valtiovallan tulee varata riittävästi demonstraatiotukea hankkeisiin ja lisäksi verohelpotuksin varmistaa, että ensimmäiset korkean teknologia- ja markkinariskin sisältävät investoinnit toteutetaan Suomeen. Biojalostamoiden lopputuotteiden verokohtelu tulee muuttaa kannustavaksi. Uutta energianpuun kysyntää syntyisi 3-5 miljoonaa kuutiometriä (6-10 TWh).
Kiinteistöjen laiteinvestointeihin vauhtia verovähennysoikeudella
Puolet Suomen rakennuksista on erillislämmitettyjä, joista öljylämmitteisiä on yhä 240 000. Noin 80 000 kiinteistössä on parhaillaan öljykattilan vaihtotarve. Kun kiinteistösektorilla korvataan esimerkiksi viisi terawattituntia vuodessa öljyä, 200 miljoonan euron vuotuinen tuontipolttoaine-öljylasku siirtyy kokonaan kotimaan markkinoille ja mahdollistetaan 80 miljoonan euron uusiutuvan energian laiteinvestoinnit eri puolille Suomea.
Nämä luovat 1500 - 2000 henkilötyövuotta eri puolille Suomea. Samalla aktivoidaan merkittävästi kotimaista yritystoimintaa ja lisätään verokertymää.
Siirtymistä öljylämmityksestä uusiutuvan energian käyttöön tulisi kannustaa. Nykyinen laajennettu kotitalousvähennys on hyvä, mutta se ei kannusta pääomavaltaiseen laiteinvestointiin. Laitteiston hankintapääoman osittaisellakin verovähennysoikeudella edistettäisiin uusiutuvan energian käyttöönottoa uustuotannossa ja saneerauskohteissa. Tuen piiriin kuuluisivat mm. pellettitakat ja kattilat, hake- ja pilkekattilat, lämpöpumput ja aurinkokennot, bioaluelämpöön liittymiset ja näiden yhdistelmät.
Bioenergia vahvistaa työllisyyttä
Maaliskuun aikana valtioneuvosto käsittelee ydinvoimaa lisäävää perusvoimaratkaisua. Samalla tulee tehdä päätökset, joiden avulla sähköntuotannossa, lämmityksessä ja osin myös liikenteessä siirrytään fossiilisista bioenergiaan.
On luotava lainsäädännölliset edellytykset, että voidaan investoida maksimaalisesti uutta kotimaisen polttoaineen laitoskapasiteettia eri kokoluokkiin. Laitospotentiaalia on runsaasti. Puun lisääntyvä käyttö edellyttää puumarkkinoiden tehostamistoimia ja turpeen kilpailukyvyn turvaamista kotimaisena seos- ja tukipolttoaineena.
Bioenergian käytön lisäämisellä on laajat myönteiset vaikutukset. Laitosrakentamisvaiheiden lisäksi saadaan vähintään 7 000 pysyvää lisätyöpaikkaa energiantuotantoon ja polttoainehuoltoon. Lisäksi välillisiä tulee varmasti saman verran lisää teollisuuteen ja yrityssektorille. Energiaomavaraisuus nousee, työllisyys vahvistuu koko maassa ja myös välillisesti energiateknologiateollisuuden piirissä sekä siirretään nykyään ulkomaille meneviä polttoainerahoja hyödynnettäväksi kotimaan markkinoille. Bioenergia nopeuttaa Suomen talouskehitystä ja vahvistaa aluetalouksia.
Me allekirjoittaneet olemme kannustamassa ja aktiivisesti myötävaikuttamassa uusiutuvan energian käytön lisäämistä. Valtiovallalla on vastuu luoda olosuhteet ja kannustimet, joilla voimme yhdessä toteuttaa haasteellisen ja sitovan uusiutuvien tavoitteen 2020.
FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry, Pekka-Juhani Kuitto, toiminnanjohtaja
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Juha Marttila, puheenjohtaja
Koneyrittäjien liitto ry, Matti Peltola, toimitusjohtaja
Puuenergia ry, Pekka Laurila, puheenjohtaja
Svenska lantbruksproducenternas centralförbund (SLC) rf, Holger Falck, puheenjohtaja
Turveteollisuusliitto ry, Matti Hilli, puheenjohtaja
Tiedoksi:
Ulkoasiainministeri Alexander Stubb
Oikeusministeri Tuija Brax
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi
Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin
Liikenneministeri Anu Vehviläinen
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen
Sisäasiainministeri Anne Holmlund
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Opetusministeri Henna Virkkunen
Viestintäministeri Suvi Lindén
Työministeri Anni Sinnemäki
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Asuntoministeri Jan Vapaavuori