Maatalous ei sovellukaan biopolttoaineen tuotantoon globaalilla tasolla niin hyvin kuin on kuviteltu, selviää Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa. Suomen näkökulmasta katsottuna ratkaisu voi sen sijaan löytyä metsästä, joka olisi sekä taloudellisesti että ilmastohyödyllisesti kannattavampi vaihtoehto. Metsäenergian tuottamiseen tarvitaan vielä selluloosaa hyödyntävää teknologiaa sekä suomalaisen osaamisen taitavaa hyödyntämistä.
Biopolttoaineiden tuotanto maataloudessa on tänä päivänä yleinen kiistakapula ympäri maailman. Vaikka sillä pystyttäisiinkin saamaan jonkin verran ilmastohyötyä, ongelmia tulee hinnan ja maan käytön suhteen. Biopolttoaineiden tuotanto kilpailee viljelymaasta ruokakasvien kanssa, mikä saattaa nostaa ruoan hinnan niin korkealle, että kaikilla ei ole siihen varaa. Uuden viljelymaan käyttöönotto puolestaan merkitsisi kuivilla alueilla aavikoitumisen lisääntymistä ja trooppisilla alueilla metsäkadon kasvua.
Biopolttoaineiden tuotantoa tutkitaan tällä hetkellä Suomen Akatemian rahoittamassa Kestävä energia (SusEn) -tutkimusohjelmassa. Tutkija, ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen ei usko, että nykyisillä teknologioilla pystytään tuottamaan biopolttoaineita kannattavasti niin, että maatalous kykenisi samalla tuottamaan riittävästi ruokaa.
- Maatalousmaan käyttö biopolttoaineen tuotannossa edellyttäisi viljelyltä maailmanlaajuisesti merkittävää tuottavuuden nousua. Käytännössä se vaatisi valtavia investointeja esimerkiksi Aasiassa, jossa on huono infrastruktuuri ja vanhat viljelymenetelmät, Ollikainen sanoo.
Tutkimuksen keskiössä on biopolttoaineiden tuotannon kannattavuuden ja ympäristövaikutusten yhteensovittaminen. Esimerkiksi Suomessa bioetanolin tuotanto ohrasta on ilmastonäkökulmasta juuri ja juuri kannattavaa. Ohran tai vehnän viljelyllä on merkittävät vaikutukset esimerkiksi vesistöihin, joiden suojelu on yksi Suomen ympäristöpolitiikan painopisteistä.
- Tutkimuksissa meidät yllätti se, että ruokohelpin viljely on Suomessa järkevin peltobioenergian muoto, kun käytetään ensimmäisen sukupolven teknologioita eli hyödynnetään viljanjyviä ja öljykasveja. Se tuottaa selvästi ilmasto- ja vesistöhyötyä, ja jo pellot ovat riittävän lähellä käyttävää tehdasta, se on myös yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa.
Biopolttoaineiden markkinanäkymät hyvät
Ensimmäisen sukupolven teknologioiden sijaan kannattavaan biopolttoaineiden tuotantoon vaadittaisiin toisen sukupolven teknologiaa, joka perustuu selluloosan hyödyntämiseen. Se voi kasvattaa peltobioenergian kannattavuutta. Suomen biopolttoaineentuotannon tulevaisuus saattaa kuitenkin sijaita metsissä, joissa on jopa 12-15 miljoonaa kiintokuutiometriä energiapuun käyttöpotentiaalia.
- Suomessa on biodieselin osalta hyvää tietotaitoa, ja sen markkinoiden arvioidaan tulevaisuudessa olevan kohtuullisen suuret. Se, millaisia mahdollisuuksia metsän käyttö avaisi Suomelle, riippuu pitkälti siitä, miten tehokkaasti ja taitavasti osaamme hyödyntää sekä osaamistamme että metsiämme. Mahdollisuuksia on kyllä paljon, ympäristöekonomian professori Ollikainen lupaa.
- Nyt on kiinnostavaa nähdä, mihin suuntaan metsäteollisuus etenee tässä asiassa. Biojalostamokonseptiin kiinnitetään nyt maailmalla paljon toiveita, ja myös Suomessa useampikin metsäyhtiö tutkii investointien kannattavuutta. Tekniikat ovat vielä demoasteella, joten tulevaisuudessa nähdään, miten kannattavaksi ne osoittautuvat.
Erityisesti toisen sukupolven teknologioiden kehittämiseen tulee nyt ylimääräistä potkua fossiilisten polttoaineiden parissa tehdyistä tutkimuksista. Uusien tutkimusten mukaan esimerkiksi öljyn, tervahiekan ja tervaliuskeen käytön hiilidioksidi-intensiteetti on lisääntynyt, mikä tarkoittaisi sitä, että ilmastopolitiikassa öljyn käytölle annetut kertoimet ovat kohtuuttoman alhaisia.
- Jos kertoimia ryhdyttäisin korjaamaan, se kasvattaisi kertalaakilla kaikkien biopolttoaineiden tuotannon yhteiskunnallista kannattavuutta. Samalla saataisiin lisää perusteita erilaisten tuotantotapojen kehittämiseen, Ollikainen sanoo.
Lisätietoja:
Markku Ollikainen, ympäristöekonomian professsori
p. 09-19158065
http://www.aka.fi/
Tiedote luettavissa myös:
http://deski.fi/page.php?page_id=23&tiedote_id=11333&aika=742547x060836041001
Suomen Akatemia 04.06.2010 kello 08.34.
Artikkelin on tuottanut Suomen Akatemia. Artikkeli on vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sellaisenaan tai käytettävissä juttupohjana.