Metka-hankkeen tuloksia korjuumenetelmistä - Nyhetsbrev nu också på svenska

Tämän bioenergia.fi-sivuston uutiskirjeen aiheena ovat:

• Nyhetsbrev nu också på svenska
• Alan tapahtumia kotimaassa ja Euroopassa
• Maakunnissa vähennetään fossiilisten osuutta ja selvitetään biokaasun kannattavuutta lue
• Ammattikorkeakoulut näkyvillä bioenergiahankkeissa lue
• Männyn ja kuusen kannonnostossa eroja lue
• Kuitupuuta ja energiapuuta eri korjuumenetelmin lue

Alan tapahtumia kotimaassa ja Euroopassa

Sivuston kautta voi ilmoittaa erilaisia alan tapahtumia. Tampereella järjestetään 1.-2. syyskuuta Forest Bioenergy 2010 Conference. 2.-4. syyskuuta tilaisuus jatkuu FinnMetko-tapahtumana. 

Pellittimarkkinoita,  alan kehitystä ja raaka-aineen saatavuutta käsitellään 7.-8. syyskuuta 10th Pellets Industry Forumissa, Stuttgartissa (Internationalen Congresscenter). Teema jatkuu 8.-10.9. Interpellets 2010 -nimellä.

Winnovan Ulvilan toimipisteessä (Kullaan metsäkoulu) pidetään 2. lokakuuta Länsirannikon Puuenergiapäivä. Aamupäivällä on seminaari ja iltapäivällä mm. tietoiskuja ja laite-esittelyjä polttopuun käyttäjille. Lisäksi on nähtävillä koneita ja työnäytöksiä.

Bioenergian koordinaatiopäivä "Idea hankkeeksi, liiketoiminnaksi ja rahaksi -bioenergian koordinaatiopäivä" järjestetään Oulussa 12. ja Hämeenlinnassa 13. lokakuuta. Ne on tarkoitettu kehittäjille, yrittäjille, tutkijoille, rahoittajille ja tuotekehittäjille. Tule tutustumaan mahdollisiin yhteistyökumppaneihin ja kuuntelemaan, mitä alalta odotetaan, miten byrokratian kanssa tulee toimeen ja uskaltaisiko tehdä kansainvälistä yhteistyötä. Tilaisuudet ovat maksuttomia.

Maakunnissa vähennetään fossiilisten osuutta ja selvitetään biokaasun kannattavuutta

Turussa on aloitettu maaliskuussa "EETU - Energiasta maakunnan etu" -hanke. Tavoite on alhaisemmat energiakustannukset fossiilisten energialähteiden käytön vähentämisen ansiosta. Samalla edistetään uuden teknologian käyttöönottoa, lisätään alan yhteistyötä ja kehitetään energianeuvojaverkostoa. Vastuullinen taho on VALONIA, Turun kaupunki ja hanke kestää joulukuuhun 2013.

Savonia-ammattikorkeakoulu tekee Pieksämäen kaupungin, Jätekukko Oy:n ja Savon Voima Oyj:n kanssa selvitystä keskitetyn biokaasulaitoksen kannattavuudesta. Syötteinä jätevesilietteet, erilliskerätyt biojätteet sekä muita lähialueen biohajoavia jätejakeita.

Ammattikorkeakoulut näkyvillä bioenergiahankkeissa

Ammattikorkeakoulut on suurin yksittäinen hanketoteuttajaryhmä bioenergian hankehakemistossa. Hakemistossa on 23 hanketta ja niistä neljännes on kansainvälisiä hankkeita. Kansainvälisten hankkeiden budjetit ovat pääosin yli miljoona euroa ja kansallisten hankkeiden budjetit muutamia satoja euroja. Kansallisissa hankkeissa tärkein rahoituslähde on EAKR-rahasto. Ammattikorkeakoulujen vahvuus hanketoteuttajana on tiedon siirtyminen suoraan tuleville bioenergian tuottajille, toteaa yliopettaja ja tutkimuspäällikkö Antti Peltola Hämeen ammattikorkeakoulusta (HAMK). Kaikessa hanketoiminnassa tärkeää on kuitenkin hankerahan tehokas muuntaminen hyödyksi ja todellisiksi kilowattitunneiksi.
Kuvassa Antti Peltola

Männyn ja kuusen kannonnostossa eroja

TTS tutki Metka-hankkeessa kantoharan ja kantoharvesterin kannonnostotyön tuottavuutta etelähämäläisillä kivennäismailla. Kokeessa nostettiin sekä männyn että kuusen kantoja.

Kannonnostotyön keskimääräinen tuottavuus oli kantoharalla 12,7 kuutiota tehotuntia kohden ja kantoharvesterilla 12,0 kuutiota. Tosin tulosten perusteella ei voi sanoa, että menetelmien tuottavuuksissa olisi eroa. Esimerkiksi haran liikkeet olivat nopeampia kuin kantoharvesterin. Harvesteri ei ollut haraa nopeampi irrotuksessa edes suurimpien kantojen osalla, mutta kasauksessa se oli nopeampi. Kantoharvesterin ajanmenekkiä voisi olla mahdollista pienentää 10-20 prosenttia, jos alle 30 sentin kannot nostettaisiin ilman hydraulisen halkaisuterän käyttöä. Varsinainen kannonhalkaisu olisi vasta kantopalan kasaan pudotuksen yhteydessä.

Alle 30 senttimetrin kannot nousevat helposti haralla. Haralla tehdyn männyn kannonnosto oli aivan suurimpia läpimittoja lukuun ottamatta kuusen kannonnostoa nopeampaa. Harvesterilla männyn kannonnosto oli nopeampaa aivan pienimpiä läpimittoja lukuun ottamatta. Männyn kanto- ja juuripuun kuutiokohtainen energiasisältö on 12 prosenttia kuusta suurempi, mutta männyn kannot ovat tilavuudeltaan pienempiä. Siksi isoilla kannoilla männyn kannonnoston tulisi olla viidenneksen kuusen kannonnostoa nopeampaa, jotta se olisi työn tuottavuudeltaan yhtä suuri.

Harvesterin tuntikustannukset olivat halvemmat, mutta 6 prosenttia suuremman keskimääräisen tuottavuuden ansiosta haran yksikkökustannus oli hieman pienempi. Haran peruskoneeseen kohdistuvan suuremman rasituksen takia huolto- ja korjauskustannukset saattavat nousta kantoharvesterin peruskonetta korkeammiksi.

Selvitettäväksi vielä jäi, mikä on kantopaloja puhdistavien tekijöiden merkitys ja niiden lopullinen vaikutus käyttöpaikalla. Tällöin paloittelu- ja puhdistustyön rationalisointi saattaa synnyttää kannonnostossa merkittäviäkin kustannussäästöjä. (Kuva: Aki Jouhiaho)

Lähde: Jouhiaho, A. 2010. Kannonnoston kustannustehokkuus puntarissa. BioEnergia 4: 12-14

Kuitupuuta ja energiapuuta eri korjuumenetelmin

Samaisessa Metka-hankkeessa kokeiltiin viittä erilaista korjuumenetelmää mäntyvaltaisessa ensiharvennuksessa. Rungon koon mukaisten tuottavuustarkastelujen perusteella varsinkin pienemmillä puilla kaikki muut kokeillut menetelmät olivat perinteistä kuitupuumenetelmää tuottavampia. Kuitupuumenetelmän tuottavuus muihin menetelmiin nähden parani puun koon järeytyessä.

Rangan korjuukustannukset olivat 17 prosenttia tavanomaista kuitupuun korjuumenetelmää edullisemmat. Osittain ja kokonaan karsimattoman tavaran korjuu olivat muita menetelmiä jopa 40 prosenttia edullisempia.

Osittain karsimattomalla rangalla kuormaus oli tehokasta, koska taakan koko kuormauksessa oli suurempi kuin muilla. Purkaminenkin oli lähes yhtä nopeaa tilavuusyksikköä kohti kuin kuitupuulla. Myös kuorman koko oli suhteellisen hyvä verrattuna karsitutun tavaraan. Pidemmillä kuljetusmatkoilla kannattaa kuitenkin suosia karsitun puun korjuumenetelmiä kuljetuskustannusten minimoimiseksi. (Kuva: Kaarlo Rieppo)

Lähde: Rieppo, K. 2010. Kuitupuuta ja energiapuuta monipuolisin korjuumenetelmin. BioEnergia 4:8-10

Uutiskirje viestii bioenergiahankkeista, tapahtumista, bioenergiasivustosta sekä muista bioenergia-alan ajankohtaisasioista.  Ellet jatkossa halua tätä uutiskirjettä, voit poistaa itsesi jakelusta kirjeen lopussa olevalla toiminnolla.

Tämän uutiskirjeen kokosi Bioenergian koordinaatiohankkeelle Elina Muuttomaa, TTS ja Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto.,

Teman för detta nyhetsbrev:

• Nyhetsbrev nu också på svenska
• Evenemang i Finland och i Europa
• Ute i bygderna minskar andelen fossila bränslen och biogasanläggningarnas lönsamhet beräknas läs
• Yrkeshögskolorna framme med bioenergiprojekt läs
• Skillnader i stubbrytning av tall och gran läs
• Massaved och energived med olika metoder läs

Webbtjänsten bioenergi.fi skickar nu nyhetsbrev på svenska

Vi startar nu stegvis upp webbtjänsten biooenergia.fi också på svenska.  Detta är det första utskicket av nyhetsbrev på svenska. Förmedla gärna detta meddelande vidare till någon som du tror att kan ha nytta och glädje av tjänsten. Nästa steg är då bioenergia.fi i sin helhet öppnar på svenska.

Varsågod !

Evenemang i Finland och i Europa

På vår webbsida kan du anmäla evenemang. Den 1-2 september arrangeras Forest Bioenergy 2010 Conference i Tammerfors och den 2-4 september fortsätter evenemanget med mässan Finn-Metko.

Pelletsmarknaden, utvecklingen inom området och råvarutillgången är teman den 7-8 september vid 10th Pellets Industry Forum i Stuttgart. Seminariet behandlar bl.a. utvecklingen på den internationella marknaden, branschen, forskningen samt råvarukvalitet och tillgänglighet. Efter seminariet fortsätter mässan Interpellets 2010.

På Winnovas verksamhetsställe (Kullaa skogsskola) arrangeras den 2 oktober Länsirannikon Puuenergiapäivä. På förmiddagen hålls ett seminarium och på eftermiddagen ges det information om och förevisas anläggningar för användare av brännved. Dessutom visas maskiner och det ges arbetsdemonstrationer.

Bioenergikoordineringsdagen "Från idé till projekt, företagsamhet och inkomst" arrangeras i Uleåborg och Tavastehus. Är du rädd för projektbyråkrati? Hur skall jag få finansiering? Finns det samarbetspartner? Koordinationsprojektet för bioenergi arrangerar kostnadsfri utbildning i Uleåborg och Tavastehus. Dagarna är avsedda främst för utvecklare, företagare, forskare, finansiärer och produktutvecklare. Kom och bekanta dig med potentiella samarbetspartner och lyssna vad som förväntas av branschen, hur du klarar av byråkratin - och kanske du vågar dig på internationellt samarbete. Dagarna är kostnadsfria.

Ute i bygderna minskar andelen fossila bränslen och biogasanläggningarnas lönsamhet beräknas

I Åbo har projektet "EETU - Energiasta maakunnan etu" startat. Målet är att reducera energikostnaderna genom minskad användning av fossila energikällor. Samtidigt satsar man på introduktion av ny teknik, samarbete inom branschen och bättre energirådgivning. Projektansvariga är VALONIA och Åbo stad. Projektet pågår till december 2013.

Yrkeshögskolan Savonia utreder lönsamheten för en centraliserad biogasanläggning tillsammans med Pieksämäki stad, Jätekukko Oy och Savon Voima. Inkommande material är avloppsslam, separat insamlat bioavfall och andra biologiskt nedbrytbara avfallsfraktioner.

Yrkeshögskolorna framme med bioenergiprojekt

Yrkeshögskolorna är den största enskilda gruppen som genomför projekt som finns upptagna i projektregistret för bioenergi. Yrkeshögskolorna står för hela 23 projekt och en fjärdedel av dem är internationella projekt. De internationella projektens budgeter är huvudsakligen över en miljon och de nationella projektens några hundra tusen euro. I de nationella projekten är ERUF den viktigaste finansieringskällan. Yrkeshögskolornas styrka som projektgenomförare är att de kan förmedla kunskap till blivande bioenergiproducenter, konstaterar Antti Peltola, överlärare och forskningschef på Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK). I all projektverksamhet är det viktigt att projektpengarna snabbt omvandlas till nytta och kilowattimmar.
I bilden Antti Peltola

Skillnader i stubbrytning av tall och gran

Inom ramen för projektet Metka har TTS undersökt hur produktiva en stubbgrep och ett klippaggregat är på mineraljordar i södra Tavastland. I studien lyftes både tall- och granstubbar.

Produktiviteten var i medeltal 12,7 kubikmeter per effektiv timme med stubbgrep och 12,0 kubikmeter med klippaggregat. Utgående från resultaten kan man inte säga att det är någon skillnad i produktivitet mellan aggregaten.  Som exempel kan det nämnas att grepens rörelser är snabbare än klippaggregatets. Klipparen var inte snabbare än grepen ens vid upptagning av de största stubbarna, men vid läggning på hög var den snabbare. Klippaggregatets tidsåtgång kan minskas med 10-20 procent om stubbar med mindre diameter än 30 cm lyfts utan hydrauliskt bett. Själva klyvningen av stubben kan utföras då man låter stubbdelen falla ner i högen.

Stubbar med en diameter på mindre än 30 cm går lätt att lyfta med grepen. Stybbrytningen av tall med grep är snabbare än av gran utom för de allra största diametrarna. Tall har12 procent större energiinnehåll an gran för stubb- och rotved räknat per kubikmeter, men tallstubbarnas volym är mindre. Därför måste stubbrytning av tall vara en femtedel snabbare än av gran för att produktiviteten skall vara lika stor.

Klippaggregatet har lägre timskostnad, men tack vare 6 procent större produktivitet är grepens pris per enhet något lägre. Grepens basmaskin utsätts för större belastning och service- och reparationskostnaderna kan därför bli högre än för klippaggregatets basmaskin.

Det återstår fortfarande att utreda vilken betydelse de faktorer har som påverkar stubbdelarnas rengöring. Rationaliserad fördelning och rengöring vid stubbrytning kan ge betydande kostnadsbesparingar. (Bild: Aki Jouhiaho) 

Källa: Jouhiaho, A. Kannonnoston kustannustehokkuus puntarissa. BioEnergia 4/2010: 12-14

Massaved och energived med olika metoder

I projektet Metka testades också fem olika drivningsmetoder i en talldominerad förstagallring. Enligt produktivitetsgranskningen utifrån medelstammens storlek var alla andra metoder produktivare än den traditionella massavedmetoden, i synnerhet då stammarna var små. Ju större stammarna var desto högre produktivitet hade massavedsmetoden jämfört med övriga metoder.

Drivningskostnaderna för slanor var 17 procent lägre än för traditionell massavedsmetod. Drivning av helt eller delvis okvistat virke var hela 40 procent billigare än andra metoder.

Lastning med delvis okvistat virke var effektivt eftersom bördans storlek var större än för de andra. Lossningen var nästan lika snabb som för massaved räknat enligt volymenhet. Även lassets storlek var bra i jämförelse med kvistat virke. På långa transportsträckor lönar det sig dock att gynna metoder där virket kvistas för att minimera transportkostnaderna.  (Bild:Kaarlo Rieppo)

Källa: Rieppo, K .2010. Kuitupuuta ja energiapuuta monipuolisin korjuumenetelmin. BioEnergia 4: 8-10

Nyhetsbrevet informerar om projekt, evenemang, stöd och andra aktuella frågor inom området bioenergi. Om du i fortsättningen inte vill ha nyhetsbrevet, kan du avprenumerera nedan.

Nyhetsbrevet är sammanställt av Elina Muuttomaa, TTS, och Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto.