Peltobiomassoilla tarkoitetaan pellolla viljeltäviä yksi- tai monivuotisia kasveja. Viljely voi olla intensiivistä tai laajaperäistä, mutta energiantuotannossa keskeistä on mahdollisimman kustannus- ja energiatehokas tuotantoketju.
Energian raaka-aineita
| Peltobiomassa | Käyttötapa ja sivutuote |
Kuivankorjattavat, monivuotiset nurmikasvit
Energiapaju, viljan ja rypsin olki
Heikkolaatuiset viljaerät, lajittelujätteet | Polttaminen > lämpö, muut tuotteet (sähkö)
Terminen kaasutus > lämpö, tuotekaasu muiksi tuotteiksi |
| Öljykasvit | Öljy > polttaminen, esteröinti ajoneuvopolttoaineeksi
Puriste rehuksi* |
| Peruna, Sokerijuurikas, Vilja | Etanoli |
Tuoreet peltobiomassat
Kuivat biomassat hienojakoisena | Biokaasu |
| *Pienpuristimilla öljypitoisuus 9-20 %. Yli 12 % ylimenevä pitoisuus heikentää rehuarvoa, mm. rehun hyväksikäyttöä. |
Tuotantomäärät
Maailman tärkeimpiä sadontuottajia nurmikasvien jälkeen ovat viljat ja sokerikasvit. Öljy- ja juurikasvit ovat volyymiltään melko samansuuruisia, ja palkokasvit viidenneksi merkittävimpiä sadontuottajia maailmassa. Näiden yhteenlaskettu biomassan tuotantopotentiaali maailmassa on 5,4 miljardia tonnia. Suurin yksittäinen kasviryhmä on monivuotiset nurmet ja laitumet. Niiden potentiaaliksi biomassan tuotannossa arvioidaan 10 miljardiksi tonniksi.
Parhaiksi alueiksi peltokasvien hyödyntämisessä energiaksi katsotaan Australia, Kanada, Keski- ja Etelä-Amerikka, Itä-Eurooppa sekä entisen Neuvostoliiton maat. Myös kehittyneiden maiden harvaanasutuilla pohjoisilla leveysasteilla peltokasvien bioenergian tuottopotentiaali katsotaan merkittäväksi (lähde MTT; Peltobiomassat globaalina energialähteenä)
sivun alkuun
Maailman tämänhetkiset tuotantovolyymit. Lähde MTT.
Biomassapotentiaalit Suomessa
Tärkeimpien viljelykasvien kokonaissato Suomessa lääneittäin. Etelä- ja Länsi-Suomessa viljakasvien kokonaissiemensato on suurempi kuin nurmikasvien kuiva-ainesato. Viljakasvit ja herne ilmoitetaan varastointikosteudessa, nurmet kuiva-ainesatona ja muut tuoresatona.
sivun alkuun