Eloperäisten sivuvirtojen energiapotentiaali

Eniten perinteitä eloperäisen materiaalin biokaasun talteenotossa Suomessa on jätevedenpuhdistamoiden yhteyteen rakennetuissa laitoksissa. Vanhimmat toiminnassa olevat laitokset on rakennettu jo 60-luvulla.

Jäteveden
puhdistamo
Valmistunut

Syötteet

Reaktori-
kapasiteetti
(m3)

Biokaasua
(m3/a)

 Biokaasun
hyödyntämistapa
Espoon Vesi

1981

jätevesilietteet  2 x 6000

2 900 000

 CHP
Forssan
vesihuoltolaitos

1999

jätevesilietteet 1475 

318 000

 CHP, höyry
Helsingin Vesi

1994

jätevesilietteet 4 x 10 000

10 000 000 

 CHP, lämpö
Hämeenlinnan
Seudun Vesi Oy

1988

jätevesilietteet  2 x 2000

740 000 

 CHP
Joensuun vesi

1987

jätevesilietteet  2 x 2000

817 000 

 CHP
Jyväskylän Seudun
Puhdistamo Oy

1987

jätevesilietteet 2 x 2750

1 594 000 

 CHP, lämpö, mek. energia
 Kuopion Vesi

1987 

jätevesilietteet  2 x 3000

1 098 000 

 CHP, lämpö
LV Lahti Vesi Oy 

1967 ja 1981

jätevesilietteet 2 x 2000
2 x 4000 

1 800 000 

 lämpö
Maarianhaminan jätevedenpuhdistamo

1979

jätevesilietteet 2000 

275 000 

CHP, lämpö
Mikkelin vesilaitos

1962

jätevesilietteet 2000 

370 000 

lämpö
Riihimäen kaupungin
vesilaitos

1974 ja 2005

jätevesilietteet 1500
800 

670 000 

CHP
Riihimäen kaupungin
vesilaitos

1982

jätevesilietteet,
ruokajäte
2000

326 000 

lämpö
Tampereen Vesi

1962 ja 1985

jätevesilietteet t 2 x 1500
2 x 3500 

2 599 000 

CHP, mek. energia
Klaukkalan
keskuspuhdistamo

 2005

jätevesilietteet,
teollisuusliete
 

80 000 

lämpö

Jätevedenpuhdistamoiden biokaasulaitokset Suomessa. Lähde: Latvala. Biokaasun tuotanto suomalaisessa ympäristössä.

Maa- ja metsätalousministeriön teettämässä selvityksessä Yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevesilietteiden, eloperäisten jätteiden ja lannan hyötykäytöstä (Pöyry 2008) teoreettinen biokaasuntuotantopotentiaali yhdyskunnan koko liete- ja lantamäärästä on 2 800 gigawattituntia, mistä tekniseksi tuotantopotentiaalissa arvioidaan 1000 gigawattituntia.

Laskennassa on mukana 1000 000 tonnia puhdistamolietettä, 500 000 t elintarviketeollisuuden lietettä ja biohajoavaa jätettä sekä 21 300 tonnia lantaa. Tästä puolestaan sähköntuotantopotentiaali on selvityksen mukaan 300 gigawattituntia.

Tilastokeskuksen vuoden 2007 eläinmäärien perusteella laskettuna lantaa näyttää syntyvän vähemmän kuin 20 miljoonaa kiloa. Kun lasketaan yli vuoden vanhat naudat, yli 50 kilon porsaat (emakot porsaineen), siipikarja ja hevoset, lampaat ja vuohet saadaan MMM:n lantatilavuusvaatimusten perusteella vuosittain syntyväksi lantamääräksi noin 12,7 miljoonaa kiloa.

lanta_kiloina

Naudan ja sian lanta on laskettu lietelantana, muut kuivalantana. Pääosa lannasta on naudan lantaa. Sian lantaa syntyy merkittäviä määriä Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen läänissä.

lanta_gigawattitunteina
Mikäli Tiken lantamäärät muutetaan metaaniksi, saadaan lannoista yhteenlaskettuna energiaa noin 1 660 gigawattituntia.

Laskennassa on käytetty Biokaasupotentiaaleja-kohdassa esitettyjä lukuja naudan ja sian lannan osalta ja kuivien lantojen osalta arvoa 40 kuutiota metaania korkeamman kuiva-ainepitoisuuden takia. Prosessin vaatimaa energiankulutusta ei ole huomioitu. Lampaan ja hevosen lantaa syntyy melko tasaisesti yhtä paljon eri lääneissä Pohjois-Suomea lukuun ottamatta. Sian lannan merkitys suhteessa naudan lantaan korostuu erityisesti Etelä-Suomen läänissä ja Länsi-Suomen pohjoisosassa.

sivun alkuun

liete_kasvi_elainjate_gigajoulea
Mikäli jätetilaston kasvi- ja eläinperäiset jätteet ja lietteet lasketaan biokaasupotentiaalina metaanintuotantoarvoilla 125 kuutiota CH4/t tuorepainona kasvi- ja eläinmassaa ja 240 kuutiota CH4/t VS lietteiden osalta (orgaaninen aines 80%), saadaan energiapotentiaaliksi 5 900 gigawattituntia. Se vastaa noin 1,4 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta.

Jätetilasto www.stat.fi/til/jate/

Peruna- ja juureskuorinnan jätteet ja jätevedet www.mtt.fi/met/pdf/met94.pdf (600 kt)

Biokaasun tuotantomahdollisuudet eläinten lannasta pohjoisen Keski-Suomen alueella https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/20544/karunen_23.pdf?sequence=3 (308 kt)

Biokaasun tuotannon kannattavuusselvitys www.mmm.fi/attachments/ymparisto/5AvoD1wwP/Biokaasun_maatilatuotannon_kannattavuusselvitys_julkinen.pdf (847 kt)

Suomen biokaasuyhdistys www.biokaasuyhdistys.net/

Peltobiomassa, liikenteen biopolttonesteet ja biokaasu -jaosto. Loppuraportti, Helsinki www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2007/5lYTgDdW9/trm2007_2.pdf (285 kt)

sivun alkuun

Päivitetty 07.10.2011
Powered by Evianet Solutions Oy