Palamisella tarkoitetaan aineen kemiallista yhtymistä happeen. Polttoaineen palavia, hapen kanssa reagoivia aineita ovat hiili, vety, rikki ja typpi. Reaktiot ovat valtaosin eksotermisia eli lämpöä vapauttavia, pois lukien typen ja hapen reaktio, joka on endoterminen eli lämpöä kuluttava. Kaasumaisen polttoaineen palamistapahtumaa kutsutaan homogeeniseksi, koska polttoaine ja palamisilma ovat samassa olomuodossa. Valmis polttoaine-ilma-seos palaa hyvin nopeasti, joten palamisnopeus riippuu siitä, miten nopeasti ilma ja kaasu kyetään sekoittamaan. Kaasumaisen polttoaineen palamisnopeus on verrattavissa liekin pituuteen. Hyvin sekoittunut polttoaine-ilmaseos palaa nopeasti lyhyellä liekillä.
Syntyvät liekit voidaan jakaa kahteen tyyppiin: seos- ja diffuusioliekit. Seosliekillä tarkoitetaan palamistapahtumaa, jossa polttoaine ja palamisilma sekoittuvat ennen palamista. Diffuusioliekissä kaasumainen polttoaine kulkeutuu liekkirintamalle, johon rintaman toiselta puolen kulkeutuu hapetinta eli polttoilmaa.
Diffuusioliekki on vallitseva menetelmä lähes kaikissa teollisissa sovelluksissa. Poikkeuksen tekee polttomoottori, jossa sekä kaasumainen polttoaineseos ja ilma ruiskutetaan palotilaan ja sytytetään.
Lähdekirjallisuus
Huhtinen, M., Kettunen, A., Nurminen, P. ja Pakkanen, H. 2000. Höyrykattilatekniikka (5. uudistettu painos). Opetushallitus, Edita Oy. Helsinki.
Raiko, R., Saastamoinen, J., Hupa, M. ja Kurki-Suonio, I. 2002. Poltto ja palaminen (2. painos). IFRF - Suomen kansallinen osasto. Jyväskylä.