Käänteispalokattilan periaate muistuttaa alapalokattilaa, ja sitä pidetäänkin alapaloperiaatteen parannuksena. Erityisesti kaasujen jälkipoltto on hallitumpaa. Käänteispalokattilassa polttoaine makaa varastosäiliössään arinan päällä ja kaasut vedetään arinan läpi alakautta. Palamista tapahtuu kasan pohjalla. Arinan alla on vapaa tila, jossa pyrolyysikaasut poltetaan sekundääri-ilmalla.
Arinan alla on tuhkatila, johon tuhka ja palamaton hiili tippuvat. Tuhkatilan päällä olevalla kaasujen poltolla pystytään varmistamaan hiilen palaminen loppuun. Primäärinen ilmansyöttö tulee arinan päällä olevaan polttoaineeseen. Korkea lämpötila edellyttää kestäviä materiaaleja ja erityisesti arinarakenne on kovilla. Esimerkiksi polttoaineen huono syöttö voi siirtää palamisen arinan yläpuolelle, jolloin kovin lämpö osuu arinaan.
Kattila toimii parhaiten, jos siinä on savukaasupuhallin. Kalliin hintansa vuoksi käänteispalokattila ei ole kovin yleinen Suomessa. Sen sijaan Keski-Euroopassa käänteispalokattila on yleinen.
Lähdekirjallisuus
Wahlroos, L. 1979. Kotimaiset polttoaineet ja keskuslämmityskattilat. T:mi Energiakirjat. Kokemäki.
Tissari, J (toim.). 2005. Puun polton pienhiukkaspäästöt. Loppuraportti 31.8.2005. Kuopion yliopiston ympäristötieteiden laitosten monistesarja. Kuopio.