Palamisella tarkoitetaan aineen kemiallista yhtymistä happeen. Polttoaineen palavia, hapen kanssa reagoivia aineita ovat hiili, vety, rikki ja typpi. Reaktiot ovat valtaosin eksotermisia eli lämpöä vapauttavia, pois lukien typen ja hapen reaktio, joka on endoterminen eli lämpöä kuluttava. Pääsääntöisesti nestemäinen polttoaine syötetään polttotilaan sumuttamalla, niin että neste hajoaa pieniksi pisaroiksi. Jos pisaroiden halkaisija on alle 0,01 mm, polttoaine palaa lähes samalla lailla kuin kaasumainen polttoaine. Tämä johtuu siitä, että neste ehtii höyrystymään jo ennen liekkirintamaa.
Jos pisarat ovat suurempia, neste höyrystyy vasta liekkirintamassa. Tällöin palaminen ei ole yhtä nopeaa ja tehokasta. Nestemäiset polttoaineet syttyvät ja palavat höyrystymislämpötilaansa korkeammissa lämpötiloissa. Tämän vuoksi polttoaineen on höyrystyttävä ennen kuin se reagoi hapen kanssa. Näin ollen palaminen on samanlaista kuin kaasumaisilla polttoaineilla. Palamisreaktiot tapahtuvat kaasuuntuneen polttoaineen ja palamisilman välillä.
Lähdekirjallisuus
Huhtinen, M., Kettunen, A., Nurminen, P. ja Pakkanen, H. 2000. Höyrykattilatekniikka (5. uudistettu painos). Opetushallitus, Edita Oy. Helsinki.