Lämpöyrittäjien yritysmuodot

Yksittäiset yrittäjät vastaavat lämmöntuotannosta 170 laitoksessa, joiden kpa-kattilateho on yhteensä 69 megawattia ja keskimäärin 0,41 megawattia. Useamman yrittäjän muodostamat yrittäjärenkaat vastasivat lämmöntuotannosta 40 lämpölaitoksessa.

Osakeyhtiö- tai osuuskuntamuotoiset lämpöyritykset tuottavat noin 55 prosenttia kaikesta lämpöyrittäjien tuottamasta lämmöstä. Niiden hoitamioen lämpölaitosten keskimääräinen kattilateho on lähes kaksinkertainen yksittäisten yrittäjien ja yrittäjärenkaiden hoitamien laitosten kattilatehoon verrattuna. Tyypillisesti ne huolehtivat aluelämpölaitoksista.

2000-luvulla sekä osakeyhtiöiden että osuuskuntien hoidossa olevien laitosten osuus on noussut ja yrittäjärenkaiden hoitamien laitosten osuus vastaavasti laskenut. Lämpöyrittäminen on yleisintä Länsi-Suomessa, jossa sijaitsee kaksi viidestä lämpölaitoksesta.

Pienpuun sekä pienpuuhakkeen hinta nousi rajusti vuoden 2009 lopulla ja alkuvuonna 2010. Rraaka-aineen hinta nousi lyhyessä ajassa pahimmillaan 30-40 prosenttia. Kova pakkastalvi lisäsi kuivan ja laadukkaan hakkeen tarvetta. Lämmöntoimitussopimuksessa lämmön hinta pyritään usein sitomaan hakkeen hinnan sijasta lämpöasiakkaalle paremmin sopivaan indeksiin. Se muodostaa yrittäjälle taloudellisen riskin, jos raaka-aineen saatavuudessa on ongelmia. Yrittäjän tulisi kuitenkin pyrkiä siihen, että puuvarastot riittäisivät koko lämmityskauden ajaksi.

Lähde: TTS tutkimus (17.10.2011)

Päivitetty 24.10.2011
Powered by Evianet Solutions Oy