Energiapuun korjuulla on moninaisia vaikutuksia, joista monet ovat välillisiä, ilmenevät vaihtelevien aikajaksojen puitteissa ja joista suuri osa on huonosti tunnettuja. Vaikutuksia ja riskejä pohdittaessa on hyvä aluksi määritellä se vaihtoehto tai tilanne, johon korjuun vaikutuksia verrataan. Ylimmällä tasolla joudumme vertailemaan energiapuun talteenoton vaikutuksia bioenergialle vaihtoehtoisiin energiamuotoihin. Ongelmatonta, "ympäristöneutraalia" energiamuotoa ei valitettavasti ole vielä keksitty. Millaisia vaikutuksia olisi esimerkiksi lisääntyvällä fossiilisten polttoaineiden käytöllä ja ilmastonmuutoksen kiihtymisellä metsissämme? Kuinka suuren osan soista olemme valmiit valjastamaan polttoturpeen tuotantoon? Entä kuinka vakavina uhkina pidetään ydinvoimaan liittyviä riskejä?
Monesti metsänomistaja vertaa energiapuunkorjuuta taloudellisesti perinteiseen ainespuunkorjuuseen. Korjuulla on negatiivisia vaikutuksia puuston kasvuun ja positiivisia vaikutuksia muun muassa metsänuudistumiseen ja metsän terveyteen. Vaikutusten yhteismitallistaminen on vaikeaa, koska monet ilmiöt ajoittuvat useammalle eri metsänomistajasukupolvelle.
Metsäekologian ja dynamiikan kannalta energiapuun korjuulle on vaikea löytää vertailukohtaa, sillä metsiemme luontaisesta kiertokulusta ei löydy ilmiötä tai tapahtumaketjua, joka muistuttaisi vaikutuksiltaan energiapuun talteen ottoa. Uudistusaloja ajatellen lähimpänä on intensiivinen metsäpalo, joita on tutkimusten mukaan luonnonmetsissä sattunut muutamien satojen vuosien välein. Esimerkiksi energiapuun korjuusta aiheutuvaa ravinnehävikkiä, orgaanisen aineksen vähenemistä tai maaperälajiston muutoksia voidaan metsäpaloon verrattuna pitää hyvin vähäisinä.
Näiden sivujen sisältö perustuu Metlan ja Tapion Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset -raportissa (PDF 1,98 Mt) julkaistuihin tutkimusartikkeleihin. Lisätietoja energiapuun korjuun ympäristövaikutuksista ja niiden hallitsemisesta löytyy Hyvän metsänhoidon energiapuun korjuu- ja kasvatussuosituksista.
Lisätietoa myös: E. Ulander & T. Sauvula-Seppälä. 2010. Energiapuukasasta ravinteita pistekuormituksena. Bioenergia 3: 28-29.