Pohjoismaiset tutkimukset antavat viitteitä siitä, että latvusmassan ja kokopuun korjuusta aiheutuu ravinnehävikkiä. Se ilmenee 3-5 vuoden viiveellä puuston kasvun alenemisena. Näissä tutkimuksissa huomionarvoista on, etteivät koejärjestelyt vastaa nykyisiä puunkorjuumenetelmiä, vaan vertailtavat käsittelymallit on ääreistetty ravinnevaikutuksiltaan mahdollisimman erilaisiksi. Kasvun taantuma näyttäisi olevan suoraan verrannollinen kasvupaikalta pois viedyn typen määrään, joka on Suomen oloissa pääasiallinen kasvun minimitekijä kivennäismailla. Yhteispohjoismaisessa tutkimuksessa kokopuun korjuukohteissa kasvun taantuma oli männiköissä keskimäärin 7 prosenttia pohjapinta-alasta ja kuusikoissa 12, vastaavilla kasvupaikoilla tehtyihin perinteisiin ensiharvennuksiin verrattuna.
Kokopuun korjuussa kaikki hakkuutähteet kerättiin huolellisesti pois ja verrokkihakkuissa hakkuutähteet leviteltiin metsikköön tasaisesti. Tarkastelujakso oli 10 vuotta hakkuun jälkeen. Ero selittyy todennäköisesti sillä, että kuusikoissa latvusmassaa on selvästi enemmän ja korjuun aiheuttama ravinnemenekki on siksi kaksinkertainen männiköihin verrattuna. Kasvuvaikutukset vaihtelivat kuitenkin eri metsikköjen välillä suuresti.
Typen määrä ja jakautuminen VT-männikössä ja OMT-kuusikossa. Suurin osa typestä on oksissa ja neulasissa. Kuusella on latvusmassaa selvästi enemmän suhteessa runkopuuston tilavuuteen, mikä selittää myös typen suuremman määrän. Lähde: Helmisaari H.-S., Plant and Soil 1995
Männyn uudistusaloilla ei ole suomalaisessa tutkimuksessa todettu latvusmassan korjuusta aiheutuvia kasvutappiota. Ruotsalaisessa tutkimuksessa todettiin kuusen istutusaloilla latvusmassan korjuusta aiheutunutta pituuskasvun taantumaa, joka vastasi 15 vuoden tarkastelujakson puitteissa kahden vuoden pituuskasvua. Männyllä on todettu vastaava taantuma, mutta se ilmeni vasta 12-15 vuoden kuluttua uudistamisesta. Pituuskasvun taantumista kompensoi eloonjäämisprosentin paraneminen muutamilla prosenteilla energiapuun korjuun ansiosta sekä männyn että kuusen taimikoissa.
Kasvutappiota pohdittaessa on syytä muistaa, että energiapuun korjuusta aiheutuu myös myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Näitä ovat esimerkiksi nuoren metsän kasvukuntoon saaminen sekä taimikon tiheyden kasvu ja maanmuokkauksen tehokkuuden paraneminen. Selvitysten mukaan energiapuun korjuu on metsänomistajalle taloudellisesti kannattavaa, kun tarkastellaan koko puuston kiertoajan metsätaloutta.
Energiapuun korjuun kasvutappiot ovat toissijaisia silloin, kun korjuun vaihtoehtona on hoitamattoman nuoren metsän hoitamatta jättäminen. Lehtipuuston korjuussa, etenkin lehdettömään aikaan, ravinnehävikki jää pieneksi. Kuva: Martti Kuusinen
sivun alkuun