Kysyimme Kevätpäivän verkkoseminaarin esitysten lomassa yleisön mielipidettä kolmesta eri teemasta: elvytyksestä, biojalostamoinvestoinneista ja negatiivisten päästöjen teknologioiden kokeiluista. Kysymyksissä oli neljä vastausvaihtoehtoa. Elvytyksen ja biojalostamoinvestointien osalta mielipiteet jakautuivat eri vaihtoehtojen välillä, kun taas negatiivisten päästöjen teknologiakokeiluiden suhteen vastaajat olivat lähes yksimielisiä.
Mihin toimiin lähivuosien elvytyksen tulee keskittyä? Yritysten säilymiseen pystyssä riippumatta toimialoista, sanoi noin kolmasosa kysymykseen vastanneista. Yhtä ääntä vähemmän kannatusta sai vaihtoehto vientiä tukevan yritystoiminnan selviämisen edistämisestä. Noin neljäsosa vastaajista oli sitä mieltä, että lähivuosien elvytyksen olisi hyvä keskittyä vain energia- ja ilmastotavoitteita edistävien yritysten tukemiseen. Loput vastaajista ajattelivat, ettei julkista elvytysrahaa tule ohjata yrityksille, vaan annetaan markkinoiden valita selviytyjät.
Tiedustelimme yleisön mielipidettä myös siitä, tarjotaanko Suomessa riittävästi tukea ja julkista rahoitusta biojalostamoinvestointeihin. Hieman reilu puolet vastaajista sanoi, että ei: Suomessa on merkittäviä lisätuotantomahdollisuuksia ja julkisella rahoituksella, esimerkiksi ilmastorahastolla, tulisi edistää investointeja. Reilun kolmasosan mielestä tukea tarjotaan riittävästi, sillä jakeluvelvoitteet ja investointituet ovat riittävällä tasolla. Runsas 12% vastaajista sanoi, ettei tukea ole riittävästi tarjolla, mutta tässä tilanteessa julkista rahoitusta ei kuitenkaan voida lisätä. Yhden vastaajan mielestä tukea saa nyt jo liikaa.
Kevätpäiväyleisö oli lähes yksimielinen siitä, että Suomessa pitäisi panostaa negatiivisten päästöjen teknologioiden kokeiluihin 2020-luvulla. 2030-luku sai noin seitsemän prosenttia äänistä, 2040-luku ei yhtään ääntä ja yksi vastaaja oli sitä mieltä, ettei koskaan, sillä ilmastohaasteet ratkeavat päästövähennyksillä ja luonnon hiilinieluilla.