Bioenergia on keskeinen uusiutuva energianlähde Suomen lämmöntuotannossa. Kunnat tarvitsevat lämpöenergiaa ja lämpö on ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi yhä useammin tuotettava uusiutuvilla energialähteillä. Lämmöntuotantoa ja muita bioenergia-alan haasteita pohditaan 29.‒30.3.2017 Itämeren alueen tapahtumassa, jonka avaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Bioenergia-alan tulevaisuuden haasteita pohditaan lähes 200 asiantuntijan voimin keskiviikkona 29.3.2017 Helsingin Messukeskuksessa alkavassa Itämeren alueen kaksipäiväisessä Nordic Baltic Bioenergy 2017 -tapahtumassa.

Lintilä toivoo joustavuutta uusiutuvien lisäämiseen lämmöntuotannossa

Bioenergia käytetään Suomessa pääosin lämmöntuotantoon, jossa sen rooli on uudelleen kasvanut merkittävästi vuoden 1990 jälkeen. Bioenergia dominoi lämmöntuotantoon käytettyä uusiutuvaa energiaa. Kaukolämmön uusiutuvasta energiasta bioenergian osuus oli 89 % vuonna 2015 ja teollisuuden tarvitsemasta prosessihöyrystä peräti 97 %. Sähköntuotannossa bioenergian rooli on merkittävästi pienempi, 34 %, johtuen laajemmasta määrästä kilpailevia uusiutuvia energialähteitä.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä painotti seminaaripuheessaan metsien merkitystä Suomen satavuotisen historian aikana ja biotalouden tarjoamia mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa. Lämmöntuotannosta ministeri Lintilä totesi: ”Suomi on päästökaupan ja polttoaineverotuksen avulla edistynyt hyvin lämmitys- ja jäähdytyssektorin siirtymisessä pois fossiilisista energialähteistä. Jatkossa EU-jäsenmaille tulisi jättää riittävästi joustavuutta uusiutuvan energian lisäämisessä lämmitys- ja jäähdytyssektorilla.”

Fossiilinen tuontienergia kasvussa

Lämmitys- ja jäähdytyssektorin tulevaisuus ratkaistaan kunnissa. Kuntien energiaratkaisuilla on kauaskantoisia vaikutuksia Suomen talouteen sekä rooliin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Vuonna 2016 suunta ei ollut hyvä, sillä fossiilisen tuontienergian käyttö Suomessa kasvoi 5 %, kaukolämmön tuotannossa yli 11 %.

– Kuntavaaleissa äänestäjillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, siirrytäänkö kunnissa enenevässä määrin kotimaisen energian käyttöön, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.

– Fiksu kuntapäättäjä pohtii myös energiapäätöksen aluetaloudellisia vaikutuksia – ei ainoastaan välitöntä hintaa, Laurikka jatkaa.

Nordic Baltic Bioenergy 2017 -tapahtuma kerää erityisesti Pohjoismaiden ja Baltian bioenergia-alan asiantuntijoita yhteen. Tapahtuman järjestäjinä ovat tänä vuonna Bioenergia ry ja ruotsalainen Svebio. Tapahtuma on viime vuosina järjestetty eri Itämeren alueen maassa vuosittain. Tänä vuonna on kokoonnuttu Suomeen nopeasti kehittyvän bioenergiasektorin ja Suomen 100-vuotisjuhlavuoden johdosta.

Lisätietoja:

Ministeri Lintilän erityisavustaja Markku Rajala,puh. 0295 047 480

Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka, puh. 040 163 0465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi