Suomessa kulutetusta energiasta tuotettiin uusiutuvalla energialla 37 prosenttia vuonna 2019. Puuenergian osuus uusiutuvasta energiasta oli 74 %.

Bioenergiaa Suomen uusiutuvasta energiasta on 82 %.

Puuenergia tulee sivutuotteista

Suomen metsissä ei kasvateta erikseen energiapuuta vaan energiaksi käytettävä puu on hakkuiden, metsänhoidon ja metsäteollisuuden sivutuotetta.  56 prosenttia Suomessa käytetystä puusta päättyy energiaksi ja loput tuotteiksi.

  • Metsäteollisuudessa syntyviä puun jakeita käytetään energiatuotteiksi: sähköksi, prosessilämmöksi, kaukolämmöksi, pelleteiksi ja biopolttoaineeksi.
  • Energiapuuna käytettävä hakkuiden sivutuote: hakkuutähde, pienpuu, kannot, kuori, puru, hake ja teollisuudelle soveltumaton puu.

Puuenergia – tuotanto perustuu kestävään metsänhoitoon

  • Metsänhoito ottaa huomioon myös luonnon ja sen monimuotoisuuden säilymisen.
  • Kestävä metsänhoito on puuenergian tuotannon perusta.
  • Metsänhoidon ja ilmaston kannalta tärkeät harvennushakkuut tarjoavat kestävää polttoainetta puuenergian tuotantoon.

Puuenergian avulla kohti hiilineutraalia Suomea

  • Puulla voidaan korvata fossiilisia tuontipolttoaineita, kuten öljyä, kivihiiltä ja maakaasua.
  • Kotimainen puuenergia luo Suomeen myös työtä, toimeentuloa, vienti- ja verotuloja sekä parantaa energiantuotannon huoltovarmuutta.

Merkittävin ja kustannustehokkain uusiutuva

Puupohjainen energia on toistaiseksi kustannustehokkain uusiutuvan energian muoto Suomessa ja suurin osa Suomen bioenergiasta tuotetaan puuperäisillä polttoaineilla.
(Kansallinen metsästrategia 2025 – päivitys)

Puuenergia ja muu uusiutuva energia

Muu uusiutuva energia = lämpöpumput, aurinkoenergia, muut biopolttoaineet
*2017 ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus, Luke

Eniten puuta käytetään energianlähteenä teollisuudessa

  • Puuta käytetään eniten metsä- ja energiateollisuudessa.
  • Kotitalouskäytön osuus on 16 %.
  • Energiantuotanto on tehokasta ja ympäristönsuojelu korkealla tasolla.
  • Tärkeimpinä polttoaineina ovat sellutehtaiden jäteliemet sekä kuori, puru, hake ja kierrätyspuu.
  • Lukuisat lämpö- ja voimalaitokset käyttävät metsähaketta, jonka suurimmat raaka-ainelähteet ovat pienpuu ja hakkuutähteet.
  • Lisäksi maaseudun ja myös kaupunkien lukemattomissa tulisijoissa poltetaan klapeja ja muuta pienpuuta. Myös metrisille koivuhaloille on edelleen käyttäjänsä.

Puun energiakäytön pitkät perinteet ja uudet innovaatiot

Puun energiakäytöllä on Suomessa pitkät perinteet. 1800-luvun puolivälissä polttopuun osuus ylitti reilusti puolet kaikesta käytöstä. Polttopuun suhteellinen osuus alkoi alentua 1920-luvulla, mutta kasvoi uudelleen 1940-luvun poikkeusaikoina. Ennätysvuonna 1945 puuta, pääosin halkoja, poltettiin Suomessa 27 miljoonaa kuutiometriä.

Nykyisinkin puu on Suomen yleisin uusiutuvan energian lähde. Sen käyttömäärä on kaksinkertaistunut vuodesta 1990 ja on nyt yli neljännes maamme energiankulutuksesta. Vuosikymmenten aikana kehittyneen teknologian ansiosta bioenergiasta pystytään tuottamaan voimakattiloissa hyvällä hyötysuhteella sähköä ja kaukolämpöä.

Puuenergian ympärille syntyy jatkuvasti uusia innovaatioita, kuten esimerkiksi päästöjen hallinta ja robotiikan hyödyntäminen.

Puuenergiaa koskevia keskeisiä julkaisuja on Tilastot ja julkaisut -sivulla.