Mitä on turve?

Turve on suokasvien jäännöksistä epätäydellisen hajoamisen tuloksena muodostunutta eloperäistä maa-ainesta, jota kerrostuu muodostumispaikalleen. Geologisesti turpeeksi luokitellaan aines, jonka orgaanisen aineen osuus kuivamassasta on vähintään 75 prosenttia.

Turvebiomassan synty on perusteiltaan samanlaista kuin muidenkin kasviperäisten biomassojen, kuten puun, mutta kerrostumien syntymiseen tarvittava aika on pitempi. Turve koostuu orgaanisesta, hapettomassa ja kosteassa tilassa epätäydellisesti hajonneesta kasviaineksesta (sammaleet, sarat, puut ja varvut).

Turve ja turvemaat

Suomen maapinta-alasta on soita ja turvemaita lähes kolmasosa eli 9,08 miljoonaa hehtaaria. Turvemaita on kaikkialla Suomessa, eniten Pohjois-Suomessa ja vähiten Ahvenanmaalla.

Turvetta syntyy kuolleista kasvin osista maatumalla hyvin kosteissa olosuhteissa. Hapen puutteen ja runsaan veden vuoksi kasvit eivät hajoa kunnolla ja näin syntyy kasvava turvekerros.

Suomen ensimmäiset suot alkoivat kehittyä jo yli 10 000 vuotta sitten. Jääkauden jälkeen maan vapauduttua jäätiköstä ja vesipeitteestä käynnistyi soistumiseksi kutsuttu geologinen prosessi, jonka edellytys on ollut sopiva kostea ja viileä ilmasto. Soistuminen on kerran käynnistyttyään itseään voimistava prosessi, jota ylläpitävät otolliset ilmasto- ja topografiaolosuhteet. Uusia soita ja uutta turvetta syntyy edelleen Suomen soistumiselle suotuisissa olosuhteissa metsämaan soistumina, vesistöjen umpeenkasvun seurauksena sekä maan kohotessa rannikolla.

Turve-energia

Suomessa on 9,08 miljoonaa hehtaaria turvemaata eli noin kolmannes Suomen maapinta-alasta. Siitä 0,6 prosenttia on turvetuotantoon käytettyä pinta-alaa. Energiaturpeen kysynnän nopean laskun takia aktiivinen turvetuotantoala on puolittunut reilussa viidessä vuodessa noin 30 000 hehtaariin. Energiaturpeella katettiin pari prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta vuonna 2022. Turpeella on edelleen merkitystä huoltovarmuuspolttoaineena, ja sitä on ostettu valtion ylläpitämiin varmuusvarastoihin vuosina 2022 ja 2023. Huoltovarmuuden kannalta tärkeää on kuitenkin jatkossa, että toimitusketjut ja osaaminen säilytetään ja turpeella on riittävästi kaupallista käyttöä. 

Turvetta käytetään sekä lämmön että sähköntuotantoon taajamissa, teollisuudessa ja kiinteistökohtaisessa lämmityksessä. Energiaturpeeksi käytetään yleensä suon syvemmistä osista nostettavaa tummempaa turvetta jyrsin- tai palaturpeena. Vaaleampia pintaturpeita käytetään kasvualustaksi, eläinten kuivikkeiksi, kompostointiin, maanparannukseen ja ympäristövahinkojen torjuntaan. Kehitteillä on myös uusia turpeeseen perustuvia tuotteita, kuten aktiivihiiltä, biostimulantteja ja erilaisia kuitutuotteita.

Turvebiomassan synty on perusteiltaan samanlaista kuin muidenkin kasviperäisten biomassojen, kuten puun, mutta kerrostumien syntymiseen tarvittava aika on pitempi. Turve koostuu orgaanisesta, hapettomassa ja kosteassa tilassa epätäydellisesti hajonneesta kasviaineksesta (sammaleet, sarat, puut ja varvut).

Turvemaiden käyttö

Suomessa turvemaat ovat olleet perinteisesti elannon ja hyvinvoinnin lähde, kuten kivennäismaatkin. Turvemaita on raivattu pelloiksi ja metsätalouden maaksi, turvetta on nostettu polttoaineeksi, karjan kuivikkeeksi ja maanparannukseen.

Vuonna 2017 Geologian tutkimuskeskuksen tietojen mukaan valtaosa Suomen turvemaista oli metsätalouden käytössä (51,2 %), yli 4,6 miljoonaa hehtaaria. Suojeltuja turvemaista oli 13,2 prosenttia, yli miljoona hehtaaria. Muita luonnontilaisia soita oli yli 30 prosenttia. Maatalouden käytössä oli 2,8 prosenttia turvemaista eli neljännesmiljoonaa hehtaaria. Turvetuotannon tarpeisiin turvemaita oli otettu 0,8 prosenttia eli 0,07 miljoonaa hehtaaria.

turve - turvemaiden käyttö Suomessa -kuvaaja

Tietoja Suomen soista

Suomessa on noin 100 000 erillistä suoallasta
Soista noin 33 500 on pinta-alaltaan yli 20 hehtaaria
GTK:n tutkimien soiden keskisyvyys on 1,41 metriä
Suomen soissa on turvetta 69,3 miljardia suo-m3
Suomen turvevaroista yksi kolmasosa on Lapin läänissä, yksi kolmasosa Oulun läänissä ja yksi kolmasosa Etelä-Suomessa.

Turvetta koskevia tiedotteita

Huoltovarmuutta varmistava turve häviämässä nopeasti ilman korjaavia toimia, 30.1.2024

Viimevuotista parempi turvetuotantokausi – Ukrainan sodan seuraukset kannattelevat energiaturpeen tuotantoa, 26.10.2023 

Hallitusohjelma tunnistaa hyvin bioenergian ja turpeen roolin, 19.6.2023 

Kotimaiset polttoaineet turvasivat huoltovarmuutta 2022, 22.3.2023 

Kotimaiset polttoaineet tukemaan huoltovarmuutta tulevalla hallituskaudella, 24.10.2022 

Turpeella voidaan helpottaa energiakriisiä – edellyttää vähintään kahden hallituskauden kestävää ohjelmaa, 7.9.2022 

Ristiriitainen paketti varautumiseen, 8.4.2022 

Energiaturvetuotannon elvyttäminen vaatii pidempää näkymää, 1.4.2022 

Turpeella huoltovarmuutta sodan luomassa epävarmuudessa 4.3.2022 

Bioenergia ry huolissaan seuraavien lämmityskausien polttoaineiden saatavuudesta 2.3.2022

Energiaturvevarastot käymässä vähiin – näkymää niiden täydentymiseen ei enää ole 28.1.2022

Energiaturpeen tuotanto romahtaa – kesän tuotanto puolittui jälleen edellisestä vuodesta 22.11.2021

Turveala oikeudenmukaisesta siirtymästä: Siirtymä pois turpeesta on tosiasia – oikeudenmukaisuudesta ei ole näyttöä 27.8.2021

Sää suosinut turvetuotantoa – kasvu- ja kuiviketurvetta saadaan riittävästi 11.8.2021

Energiaturpeen käyttö vähenee edelleen 1.7.2021

Hallituksen turvelinjaukset vaativat täsmentämistä ja konkretiaa 18.5.2021

Turvetyöryhmän esitykset edellyttävät nopeita päätöksiä 31.3.2021

Turpeen tuotannon ja käytön ilmastopäästöt kolmasosaan jo vuoteen 2025 mennessä 10.3.2021

Turvetoimialan merkitys korostuu seutukuntatasolla 16.2.2021

Turvealan yrityksille on rakennettava nopeasti siltaa työstä työhön 4.12.2020

Turveveron korotuksen vaikutuksia lievennettävä siirtymätuilla 16.9.2020

Työryhmän ehdotus vaarantaa energiaturvallisuuden 4.9.2020

TEM:n selvitys vahvisti: Energiaturpeen käyttö rajulla lasku-uralla 27.8.2020

Toimiala avoin rakentavalle dialogille energiaturpeesta 23.6.2020

Turvealan yritysten elinvoimaisuudesta huolehdittava energiasiirtymässä 5.6.2020

Ei hätiköityjä linjauksia turpeesta 4.10.2019

Energiaturpeen kulutus laski 24 % alkuvuonna 28.6.2019

Yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa turpeen energiaveron alentamista tai pitämistä ennallaan 2.4.2019

Kotimaisilla polttoaineilla vahva vuosi 2018 28.3.2019

Turvetuotanto työllistää tuhansia ihmisiä 26.3.2019

Turvetuotannosta poistuneet suonpohjat ovat jo hiilinieluja – metsitys tärkein jälkikäyttömuoto 8.3.2019