Turve ja turve-energian käyttö Suomessa

Mitä on turve?

Turve on suokasvien jäännöksistä epätäydellisen hajoamisen tuloksena muodostunutta eloperäistä maa-ainesta, jota kerrostuu muodostumispaikalleen. Geologisesti turpeeksi luokitellaan aines, jonka orgaanisen aineen osuus kuivamassasta on vähintään 75 prosenttia.

Turvebiomassan synty on perusteiltaan samanlaista kuin muidenkin kasviperäisten biomassojen, kuten puun, mutta kerrostumien syntymiseen tarvittava aika on pitempi. Turve koostuu orgaanisesta, hapettomassa ja kosteassa tilassa epätäydellisesti hajonneesta kasviaineksesta (sammaleet, sarat, puut ja varvut).

Turve ja turvemaat

Suomen maapinta-alasta on soita ja turvemaita lähes kolmasosa eli 9,08 miljoonaa hehtaaria. Turvemaita on kaikkialla Suomessa, eniten Pohjois-Suomessa ja vähiten Ahvenanmaalla.

Turvetta syntyy kuolleista kasvin osista maatumalla hyvin kosteissa olosuhteissa. Hapen puutteen ja runsaan veden vuoksi kasvit eivät hajoa kunnolla ja näin syntyy kasvava turvekerros.

Suomen ensimmäiset suot alkoivat kehittyä jo yli 10 000 vuotta sitten. Jääkauden jälkeen maan vapauduttua jäätiköstä ja vesipeitteestä käynnistyi soistumiseksi kutsuttu geologinen prosessi, jonka edellytys on ollut sopiva kostea ja viileä ilmasto. Soistuminen on kerran käynnistyttyään itseään voimistava prosessi, jota ylläpitävät otolliset ilmasto- ja topografiaolosuhteet. Uusia soita ja uutta turvetta syntyy edelleen Suomen soistumiselle suotuisissa olosuhteissa metsämaan soistumina, vesistöjen umpeenkasvun seurauksena sekä maan kohotessa rannikolla.

Turve-energia

Suomessa on 9,08 miljoonaa hehtaaria turvemaata eli noin kolmannes Suomen maapinta-alasta. Siitä 0,6 prosenttia on turvetuotantoon käytettyä pinta-alaa. Energiaturpeen kysynnän nopean laskun takia aktiivinen turvetuotantoala on vähentynyt nopeasti viime vuosina ja oli vuonna 2021 enää noin 30 000 ha. Energiaturpeella katettiin pari prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta vuonna 2021.

Turvetta käytetään sekä lämmön että sähköntuotantoon taajamissa ja teollisuudessa. Energiaturpeeksi käytetään yleensä suon syvemmistä osista nostettavaa tummempaa turvetta jyrsin- tai palaturpeena. Vaaleampia pintaturpeita käytetään kasvualustaksi, eläinten kuivikkeiksi, kompostointiin, maanparannukseen ja ympäristövahinkojen torjuntaan. Kehitteillä on myös uusia turpeeseen perustuvia tuotteita, kuten aktiivihiiltä, biostimulantteja ja erilaisia kuitutuotteita.

Turvemaiden käyttö

Suomessa turvemaat ovat olleet perinteisesti elannon ja hyvinvoinnin lähde, kuten kivennäismaatkin. Turvemaita on raivattu pelloiksi, turvetta on nostettu polttoaineeksi ja ennen kaikkea turvemaita on metsäojitettu.

Vuonna 2017 Geologian tutkimuskeskuksen tietojen mukaan Suomen turvemaista oli metsitetty ja maatalouden käytössä on 2,8 prosenttia turvemaista. Suojeltuja turvemaista oli 13,2 prosenttia, yli miljoona hehtaaria. Muita luonnontilaisia soita oli yli 30 prosenttia. Turvetuotannon tarpeisiin turvemaita oli otettu 0,8 prosenttia eli 0,07 miljoonaa hehtaaria.

turve - turvemaiden käyttö Suomessa -kuvaaja

Tietoja Suomen soista

Suomessa on noin 100 000 erillistä suoallasta
Soista noin 33 500 on pinta-alaltaan yli 20 hehtaaria
GTK:n tutkimien soiden keskisyvyys on 1,41 metriä
Suomen soissa on turvetta 69,3 miljardia suo-m3
Suomen turvevaroista yksi kolmasosa on Lapin läänissä, yksi kolmasosa Oulun läänissä ja yksi kolmasosa Etelä-Suomessa.