Mitä on turve?
Turve on suokasvien jäännöksistä epätäydellisen hajoamisen tuloksena muodostunutta eloperäistä maa-ainesta, jota kerrostuu muodostumispaikalleen. Geologisesti turpeeksi luokitellaan aines, jonka orgaanisen aineen osuus kuivamassasta on vähintään 75 prosenttia.
Turvebiomassan synty on perusteiltaan samanlaista kuin muidenkin kasviperäisten biomassojen, kuten puun, mutta kerrostumien syntymiseen tarvittava aika on pitempi. Turve koostuu orgaanisesta, hapettomassa ja kosteassa tilassa epätäydellisesti hajonneesta kasviaineksesta (sammaleet, sarat, puut ja varvut).
Turve ja turvemaat
Suomen maapinta-alasta on soita ja turvemaita lähes kolmasosa eli 9,08 miljoonaa hehtaaria. Turvemaita on kaikkialla Suomessa, eniten Pohjois-Suomessa ja vähiten Ahvenanmaalla.
Turvetta syntyy kuolleista kasvin osista maatumalla hyvin kosteissa olosuhteissa. Hapen puutteen ja runsaan veden vuoksi kasvit eivät hajoa kunnolla ja näin syntyy kasvava turvekerros.
Suomen ensimmäiset suot alkoivat kehittyä jo yli 10 000 vuotta sitten. Jääkauden jälkeen maan vapauduttua jäätiköstä ja vesipeitteestä käynnistyi soistumiseksi kutsuttu geologinen prosessi, jonka edellytys on ollut sopiva kostea ja viileä ilmasto. Soistuminen on kerran käynnistyttyään itseään voimistava prosessi, jota ylläpitävät otolliset ilmasto- ja topografiaolosuhteet. Uusia soita ja uutta turvetta syntyy edelleen Suomen soistumiselle suotuisissa olosuhteissa metsämaan soistumina, vesistöjen umpeenkasvun seurauksena sekä maan kohotessa rannikolla.
Turve-energia
Suomessa on 9,08 miljoonaa hehtaaria turvemaata eli noin kolmannes Suomen maapinta-alasta. Siitä 0,6 prosenttia on turvetuotantoon käytettyä pinta-alaa. Energiaturpeen kysynnän nopean laskun takia aktiivinen turvetuotantoala on vähentynyt nopeasti viime vuosina ja oli vuonna 2021 enää noin 30 000 ha. Energiaturpeella katettiin pari prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta vuonna 2021.
Turvetta käytetään sekä lämmön että sähköntuotantoon taajamissa ja teollisuudessa. Energiaturpeeksi käytetään yleensä suon syvemmistä osista nostettavaa tummempaa turvetta jyrsin- tai palaturpeena. Vaaleampia pintaturpeita käytetään kasvualustaksi, eläinten kuivikkeiksi, kompostointiin, maanparannukseen ja ympäristövahinkojen torjuntaan. Kehitteillä on myös uusia turpeeseen perustuvia tuotteita, kuten aktiivihiiltä, biostimulantteja ja erilaisia kuitutuotteita.
Turvebiomassan synty on perusteiltaan samanlaista kuin muidenkin kasviperäisten biomassojen, kuten puun, mutta kerrostumien syntymiseen tarvittava aika on pitempi. Turve koostuu orgaanisesta, hapettomassa ja kosteassa tilassa epätäydellisesti hajonneesta kasviaineksesta (sammaleet, sarat, puut ja varvut).
Turvemaiden käyttö
Suomessa turvemaat ovat olleet perinteisesti elannon ja hyvinvoinnin lähde, kuten kivennäismaatkin. Turvemaita on raivattu pelloiksi, turvetta on nostettu polttoaineeksi ja ennen kaikkea turvemaita on metsäojitettu.
Vuonna 2017 Geologian tutkimuskeskuksen tietojen mukaan Suomen turvemaista oli metsitetty ja maatalouden käytössä on 2,8 prosenttia turvemaista. Suojeltuja turvemaista oli 13,2 prosenttia, yli miljoona hehtaaria. Muita luonnontilaisia soita oli yli 30 prosenttia. Turvetuotannon tarpeisiin turvemaita oli otettu 0,8 prosenttia eli 0,07 miljoonaa hehtaaria.

Tietoja Suomen soista
Suomessa on noin 100 000 erillistä suoallasta
Soista noin 33 500 on pinta-alaltaan yli 20 hehtaaria
GTK:n tutkimien soiden keskisyvyys on 1,41 metriä
Suomen soissa on turvetta 69,3 miljardia suo-m3
Suomen turvevaroista yksi kolmasosa on Lapin läänissä, yksi kolmasosa Oulun läänissä ja yksi kolmasosa Etelä-Suomessa.
Ladattavat tiedostot ja hyödylliset linkit
Energiaturpeen laatuohje – VTT-M-05993-17
Energiaturpeen tuotantotekniikka (Alakangas, E. et al, 2011)
Turpeen tuotanto ja käyttö – yhteenveto selvityksistä, VTT tiedotteita 2550
Turpeen uudet jalostusmahdollisuudet, Pohjois-Pohjanmaan liito 2015
Torjutaan turvepaloja – opas kuljettajalle
Torjutaan turvepaloja
Torjutaan turvepaloja -koulutusvideo (45 min)
Turvetuotanto ja turvepalot (diasarja 1/3)
Riskit ja onnettomuuksien ehkäisy (diasarja 2/3)
Turvepalojen sammutus ja pelastustoiminta (diasarja 3/3)
Turpeen mittausopas, Turpeen mittauksen neuvottelukunta 2017
Turvetuotannon melu- ja pölypäästöt sekä niiden hallinta
Turvetuotantoalueiden ominaiskuormitusselvitys 2011-2015
Esitys: Ominaiskuormitusselvitys 2011-2015
Turvetuotantoalueiden ylivirtaamaselvitys 2014-2015
Esitys: Turvetuotantoalueiden ylivirtaamaselvitys 2014-2015
Lue lisää turpeesta ja turve-energiasta osoitteesta www.turveinfo.fi
Turvetta koskevia tiedotteita
Turpeella huoltovarmuutta sodan luomassa epävarmuudessa 4.3.2022
Bioenergia ry huolissaan seuraavien lämmityskausien polttoaineiden saatavuudesta 2.3.2022
Energiaturvevarastot käymässä vähiin – näkymää niiden täydentymiseen ei enää ole 28.1.2022
Energiaturpeen tuotanto romahtaa – kesän tuotanto puolittui jälleen edellisestä vuodesta 22.11.2021
Sää suosinut turvetuotantoa – kasvu- ja kuiviketurvetta saadaan riittävästi 11.8.2021
Energiaturpeen käyttö vähenee edelleen 1.7.2021
Hallituksen turvelinjaukset vaativat täsmentämistä ja konkretiaa 18.5.2021
Turvetyöryhmän esitykset edellyttävät nopeita päätöksiä 31.3.2021
Turpeen tuotannon ja käytön ilmastopäästöt kolmasosaan jo vuoteen 2025 mennessä 10.3.2021
Turvetoimialan merkitys korostuu seutukuntatasolla 16.2.2021
Turvealan yrityksille on rakennettava nopeasti siltaa työstä työhön 4.12.2020
Turveveron korotuksen vaikutuksia lievennettävä siirtymätuilla 16.9.2020
Työryhmän ehdotus vaarantaa energiaturvallisuuden 4.9.2020
TEM:n selvitys vahvisti: Energiaturpeen käyttö rajulla lasku-uralla 27.8.2020
Toimiala avoin rakentavalle dialogille energiaturpeesta 23.6.2020
Turvealan yritysten elinvoimaisuudesta huolehdittava energiasiirtymässä 5.6.2020
Ei hätiköityjä linjauksia turpeesta 4.10.2019
Energiaturpeen kulutus laski 24 % alkuvuonna 28.6.2019
Kotimaisilla polttoaineilla vahva vuosi 2018 28.3.2019
Turvetuotanto työllistää tuhansia ihmisiä 26.3.2019
Turvetuotannosta poistuneet suonpohjat ovat jo hiilinieluja – metsitys tärkein jälkikäyttömuoto 8.3.2019