Maailman suurimman uusiutuvan energianlähteen rooli on merkittävä IPCC:n 1,5 asteen skenaarioissa. Bioenergian rooli kasvaa tulevina vuosikymmeninä useimmissa skenaarioissa. Uusi teknologia voi lisätä bioenergian merkitystä.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi tänään (8.10.2018) raporttinsa mahdollisuuksista rajoittaa maapallon keskilämpötila 1,5 asteeseen sekä tähän vaadittavista toimista. Raportti muistuttaa IPCC:n aiempien raporttien tapaan nopeiden päästövähennysten tarpeesta ja korostaa kiireellisyyttä uusimpien tutkimustulosten valossa.

Bioenergia on maailmanlaajuisesti ja myös Euroopassa suurin uusiutuvan energian muoto. IPCC:n raportin mukaan bioenergian rooli myös 1,5 asteen skenaarioissa on suuri ja kasvaa tulevina vuosikymmeninä useimmissa skenaarioissa. Tämä tulos on linjassa mm. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) aiemmin julkaistujen skenaarioiden (2017) kanssa. Bioenergiassa tapahtuu kuitenkin siirtymää kehitysmaiden perinteisestä polttopuukäytöstä kohti modernia energiantuotantoa.

– Raportti vahvistaa, että bioenergia on tärkeä keino fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa, jos ilmastotavoitteisiin ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin halutaan päästä. Bioenergian käyttö tulee kuitenkin tehostumaan ja käyttötavat varmasti kehittymään nykyisestä. Uudet teknologiat tuovat alalle paljon mahdollisuuksia, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.

Tulevaisuudessa hiilidioksidia on IPCC:n raportin mukaan kyettävä myös aktiivisesti poistamaan ilmakehästä merkittäviä määriä. Tähän on erilaisia keinoja. Metsitys ja uudelleenmetsitys ovat tunnettuja keinoja, mutta myöskään maaperän kaikkia mahdollisuuksia hiilinieluina ei vielä ole hyödynnetty. Yksi teknologinen mahdollisuus on bioenergian hyödyntäminen siten, että energiantuotannossa syntyvä hiilidioksidi otetaan talteen ja varastoidaan (BECCS, Bioenergy with Carbon dioxide Capture and Storage). Teknologiaa tutkitaan myös Pohjoismaissa.

Suomessa maankäyttösektorilta ei nettomääräisesti synny päästöjä ilmaan, vaan sektori sitoo nykytilanteessa lähes puolet Suomen päästöistä. Maankäyttösektorilla tapahtuvilla muutoksilla on kuitenkin vaikutusta siihen, kuinka paljon hiiltä metsiin ja maaperään sitoutuu. Suomi on lisännyt bioenergian käyttöä vuosien 1990–2017 välillä 137 % ja vähentänyt samalla merkittävästi fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöä. Suomen nettomääräisesti aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ilmaan ovat vähentyneet lähes 50 % vuoden 1990 jälkeen.

Lisätietoa: toimitusjohtaja Harri Laurikka, puh. 040 1630 465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi