Asia: Etelä-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan ehdotus
Bioenergia ry kiittää mahdollisuudesta ottaa kantaa vaihemaakuntakaavaehdotukseen. Kiitämme myös prosessista, jolla ehdotusta on valmisteltu useamman vuoden
aikana laajassa ohjausryhmässä ja että Bioenergia ry:llä on ollut siinä edustus. Yhteistyö on ollut sujuvaa ja näkyy myös ehdotuksen loppuvaiheessa eri osapuolten sitoutuneisuutena lopputulokseen, vaikka ohjausryhmässä eri osapuolilla on erilaiset näkökannat moniin asioihin.
Bioenergia ry toteaa Etelä-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta seuraavaa:
1. Yleispiirteisessä kaavassa on käytetty hyvin mahdollisuutta osoittaa siinä puuterminaalien sijoittumismahdollisuuksia. Tämä luo puun käytön kehittymiselle
tarvittavaa jatkuvuutta ja turvaa infrastruktuuriin tehtäviä investointeja.
2. Etelä-Pohjanmaa on Suomen soisimpia mutta myös eniten soita eri käyttötarkoituksiin käyttänyt maakunta. Soihin liittyvien elinkeinojen kehittämisessä
maakunnalla on ollut aktiivinen ote jo vuosikymmenet. Toisaalta myös soiden suojelua on aktiivisesti edistetty. Maakunnan suot ja turvevarat ovat hyvin tutkitut ja niitä on edelleen runsaasti monia ekosysteemipalveluita ajatellen. Siksi tämäkin vaihemaakuntakaavaehdotus on juuri Etelä-Pohjanmaalla perusteltua laatia soiden osalta perusteellisesti.
3. Mahdollistava kaavoitusote tuottaa riittävän pinta-alan eri toimintojen kehittämiselle. Kaavassa on osoitettu alueita myös turvetuotannolle. Riittävä pintaala tukee uusien turpeen käyttömuotojen kehittämis- ja toteuttamismahdollisuuksia. Riittävä pinta-ala tukee myös työllisyyttä, aluetaloutta ja energiahuoltoa.
4. Kaavaehdotuksessa on käytetty maakunnan turvetuotannon alana 18 500 hehtaaria. Tämä on ilmeisesti laskettu ympäristölupapinta-aloilla, eikä siinä ole otettu huomioon tuotannosta jo poistuneita alueita. Bioenergia ry:n vuotuisten jäsenkyselyiden ja pinta-alaseurannan mukaan vuonna 2018 turvetuotantopinta-ala maakunnassa ei kuitenkaan enää ylitä 14 000 ha. Jäljellä oleva
tuotantokelpoinen pinta-ala olisi syytä tarkistaa ja päivittää uusimpaan mahdolliseen tietoon. Turvesuonpohjia vapautuu uuteen maankäyttöön pelloiksi, kosteikoiksi ja metsiksi erityisen runsaasti juuri Etelä-Pohjanmaalla myös tulevina vuosina.
5. Vaihemaakuntakaavan yhtenä tavoitteena on edistää maakunnan energiaomavaraisuutta esitettyjen tavoitteiden ja strategioiden mukaisesti. Uusilla aluevarauksilla on tarkoitus korvata tulevaisuudessa tuotannosta poistuvaa pinta-alaa. Vaihekaavan luonnosvaiheessa turvetuotantovarauksia oli noin 18 000 hehtaaria. Sittemmin Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus päätti, että
kaavassa turvetuotantoa koskevaksi pinta-alatavoitteeksi asetetaan 15 000 hehtaaria. Riittävää pinta-alaa tarvitaan, koska vain pieni osa kaavassa turvetuotantoon soveltuviksi osoitetuista alueista voidaan eri syistä johtuen lopulta ottaa käyttöön.
6. Bioenergia ry on pettynyt, ettei maakuntahallituksen asettamaan tavoitteeseen kuitenkaan päästy, vaan turvetuotantoon osoitetaan ehdotuksessa uusia tuotantokelpoisia alueita vain 14 000 hehtaaria. Tavoitetta kohden edettiin hyvässä hengessä viime kuukausiin saakka, mutta tästä livettiin perusteilla, jotka eivät mielestämme olleet riittävät. Kyse on kuitenkin pitkälti jo tuottajien hallinnassa olevista alueista. Puuttuva 1 000 hehtaaria tulee lisätä kaavaan näistä tuottajien hallinnassa olevista alueista.
7. Kaavaehdotuksessa turvetuotantoalueita on rajattu pois lukuisilla perusteilla varovaisuusperiaatetta noudattaen. Tässä maakuntakaavan mahdollistavuuden periaatetta ei ole noudatettu. Mitä tekemistä esimerkiksi vanhoilla lupatai suojelupäätösten taustaselvityksillä on alueiden rajaamisen kannalta, kun mahdollinen ympäristöluvan vaativa toiminta vaatii kuitenkin perusteellisen
luontokartoituksen? Alueita on jätetty merkitsemättä kaavaan siitäkin huolimatta, että tehtyjen yleisluontoisten selvitysten tulokset eivät edes osoita, että potentiaalinen turvetuotanto alueella aiheuttaisi esim. vesistön pilaantumisen tai luonnonarvon heikkenemisen.
8. Luonnontilaisuusluokituksen soveltamisessa kaavaehdotus on ristiriitainen: ”[Valtioneuvoston] periaatepäätöksen mukaan luonnontilaisuusluokittelua ei pitäisi käyttää soihin, jotka on hankittu turvetuotantoon ennen periaatepäätöksen antamista.” Maakuntakaavassa luonnontilaisuusluokitusta on sovellettu periaatepäätöksen vastaisesti niihinkin turvemaihin, jotka on hankittu ennen periaatepäätöksen antamista syksyllä 2012. Kaavaehdotukseen on otettu turvetuottajien hallinnassa olevista soista vain luonnontilaisuusluokan 2 soiden mediaanin alapuolelle jääviä soita.
9. Turvetuotantoalueiden merkitsemistä kaavaan ovat rajoittaneet tulkinnat vesistöjen kuormitusriskistä vesistövaikutus- ja monitarvearviointien tulosten perusteella. Selvityksen mukaan turvetuotannon kuormitus vaihtelee vesistöalueittain ja vaihtoehdoittain (vain nykyiset suot tai jokaisella vesistöalueella pinta-alalisäys 1500 ha vuodessa).
10. Eri tarkasteluvaihtoehdoissa fosforin vaihtelu oli 0,1 – 2,9 %, typen 0,1 – 3,9 % ja kiintoaineen 0,1 – 2,0%. Vaikutusarvioinneista selviää hyvin, että turvetuotannon osuus valuma-alueiden kokonaiskuormituksen suhteen jää kaikilla vesistöalueilla verrattain vähäiseksi, mutta silti uusia turvetuotantovarauksia ei ole joillekin vesistöalueille voitu tehdä. On epäjohdonmukaista arvioida vain yhden maankäyttömuodon vaikutusta veden laatuun, koska vesimuodostuman tilaan vaikuttavat monet tekijät samaan aikaan. Yhden hyvin säännellyn ja vähäisen kuormituslisän tuovan toiminnan lopettaminen hyvin harvoin riittää parantamaan vesimuodostuman vesienhoidollista tilaa.
11. Turvetuotannon vesistökuormituksen riskiarvioinnissa olisi tullut ottaa huomioon myös turvetuotannon suhteellinen osuus valuma-alueen kokonaiskuormituksesta. Turvetuotannon vesistövaikutukset tulevat joka tapauksessa selvitettäväksi ja arvioitavaksi kattavasti jokaisen ympäristölupahankkeen yhteydessä, eikä ympäristölupa mahdollista alapuoleisen vesistön pilaantumista
12.Valuma-aluekohtaisissa Natura-arvioinneissa oli kuvattu puutteellisesti vesistöalueiden nykyinen kuormitus, kun ainoastaan osa vesistöjä kuormittavista toiminnoista otettiin mukaan. Valuma-alueiden puutteellinen kuormituskuvaus vääristää kuormitusosuuksia ja antaa harhaanjohtavan kuvan tulevaisuuden kuormitusosuudesta. Natura -tarkasteluihin sisältyy sellaisia oletuksia ja yleistyksiä, jotka aiheuttavat merkittävää epävarmuutta ja ylivarovaisuutta vaikutusten arviointiin.
13.Kaavaehdotukseen sisältyy alueita, joilla on SL-merkintä, vaikka ne ovat vasta Soidensuojelun täydennysehdotuksessa (SSTE) mainittuja kohteita. SSTE:n mukaan yksityisten maiden suojelu on vapaaehtoista ja merkintään vaaditaan maanomistajan lupa. Kaikilta maanomistajilta lupaa ei kuitenkaan ole saatu eikä näin ollen suojelumerkintää tulisi käyttää.
14. Turvetuotantoon soveltuvan alueen suunnittelumääräyksessä korostetaan vesienhoidon tavoitteita ja toimenpideohjelmaa ja annetaan ymmärtää, että
tämä ympäristöluvanvarainen ja tarkkaan säännelty toiminta olisi ratkaisevassa osassa monien valuma-alueiden kuormituksessa. Kuten tehdystä vesistövaikutusselvityksestäkin ilmenee, turvetuotannon osuus on varsin vähäinen vesistöjen kuormittajana eikä sillä perusteella sijainnin ohjaus takaa vesimuodostuman hyvää tilaa. Vesien tilaa voidaan kohottaa vain vähentämällä kaikkien toimintojen ja eri maankäyttömuotojen kuormitusta vesienhoidon yhteistyön hengessä. Vaikka koko turvetuotanto loppuisi maakunnasta, vaikutus vesien tilaan ei juuri muuttuisi mutta yksi merkittävä vesienhoidon infrastruktuuria hyödyttävä toimija poistuisi.
15. Etelä-Pohjanmaa profiloituu myös ruoan tuottajana ja elintarvikemaakuntana. Olennainen osa tuotantopanoksia niin kasvualustana kuin eläinten hyvinvoinnin turvaajana ja ravinteiden sitojana on ympäristö- ja kasvuturve. Uusien tuotantomahdollisuuksien osoittaminen maakunnassa parantaisi erityisesti näiden saatavuutta, koska pintaturpeet hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan näihin tarkoituksiin.
16. Lopuksi on todettava hyvänä kaavaselostuksen maininta, että turvetuotannon harjoittaminen ja ympäristöluvan hakeminen on mahdollista myös muilla kuin kaavaan merkityillä alueilla. Kun ympäristölupaa haetaan, täytyy tarkkaan arvioida luvansaannin edellytykset ja vaikutukset luontoon ja alapuoliseen vesistöön. Näiden perusteella annetaan lupamääräykset haittojen minimoimiseksi tai kompensoimiseksi.
Lisätietoja lausunnosta antaa aluepäällikkö Hannu Salo, hannu.salo@bioenergia.fi tai 040-5022542.
Kunnioittavasti
Harri Laurikka
Toimitusjohtaja
Bioenergia ry