Talousvaliokunta / Eduskunta 12.11.2018

Asia: HE 199/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä, biopolttoaineiden käytön edistämisessä liikenteessä annetun lain muuttamisesta sekä biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain 2 §:n muuttamisesta

Viite: Lausuntopyyntönne 29.10.2018

Lausunto – HE 199 / 2018

Yleiset kommentit esitykseen

Esityksellä toimeenpannaan hallitusohjelman, energia- ja ilmastostrategian sekä Kaisun tavoitteita, jotta Suomi saavuttaa EU:ssa asetetut sitovat taakanjakosektorin
päästövähenemävelvoitteet vuosille 2021—2030 (-39 % päästövähennys vuoden 2005 tasolta vuoteen 2030 mennessä ja sitä koskeva päästöjen polku 2021 eteenpäin). Euroopan komissio
julkaisee marraskuun lopussa tiedonannon EU:n pitkän aikavälin ilmastopolitiikasta ja on mahdollista, että nykyisiä ilmastotavoitteita 2021 eteenpäin edelleen kiristetään.

Esitykseen kiinteästi liittyvästä uusiutuvan energian direktiivistä (REDII) on saatu EUinstituutioiden kolmikantaneuvotteluissa sopu kesäkuussa, joten sen sisältö ja vaatimukset
kansalliselle lainsäädännölle ovat nyt tiedossa. REDII-direktiivi lisää biopolttoaineiden kysyntää Euroopassa ja siinä on asetettu nousevat tavoitteet biopolttoaineille 2021-2030 ja erillistavoite
kehittyneille biopolttoaineille.

Bioenergia ry katsoo, että nykyisessä hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet (uusiutuvan energian käyttö, omavaraisuuden kasvattaminen, tuontiöljyn ja kivihiilen käytön vähentäminen sekä
liikenteen uusiutuvien polttoaineiden käytön lisääminen) tulee pyrkiä saavuttamaan. Suomen tulee pyrkiä konkreettisiin toimiin kuluvan vaalikauden aikana, joilla uskottavasti edetään kohti
näitä 2020-luvulle asetettuja tavoitteita.

Bioenergia ry pitää perusteltuna, että:
• jakeluvelvoitelaissa säädetään biopolttoaineita koskevan jakeluvelvoitteen tasaisesta ja
merkittävästä nostamisesta vuoteen 2030.
• jakeluvelvoitelaissa säädetään kehittyneille biopolttoaineille erillinen alatavoite
• kevyen polttoöljyn jakelijoille säädettäisiin velvoite, jonka mukaan lämmitykseen,
työkoneisiin ja kiinteästi asennettuihin moottoreihin tarkoitetusta kevyestä polttoöljystä
olisi osa korvattava vuodesta 2021 alkaen biopolttoöljyllä.

Jakeluvelvoitteissa tulisi ottaa huomioon mahdollisuus EU:n ilmastotavoitteiden lisätiukentumiseen. Yksi mahdollisuus tähän on 2020-luvulle ajoittuva tarkistusmenettely.

Nestemäisillä biopolttoaineilla, biokaasulla ja biosähköllä on oma tunnustettu ja tärkeä roolinsa siirtymässä kohti vähähiilistä liikennejärjestelmää. Bioenergia ry:n näkemyksen mukaan nykyinen
liikennesektorin muutosvauhti on asetettujen tavoitteiden valossa liian hidas ja riittävän nopean muutoksen aikaansaaminen vaatii useita vähäpäästöisiä teknologioita. Teknologioiden
ominaisuudet sopivat eri tavalla eri liikennemuotoihin. Biopolttoaineiden ja kaasumaisen bioenergian etuja nykytilanteessa ovat kustannustehokkuus ja sopivuus nykyiseen
ajoneuvokantaan, raskaaseen liikenteeseen ja pitkille kuljetusmatkoille. Biosähkö on yksi uusiutuva vaihtoehto sähköiselle liikenteelle.

Jakeluvelvoitteen lisäksi puhtaiden biopolttoaineiden (HVO, biokaasu, etanoli) jakelua ja myyntiä tulee edistää esimerkiksi huomioimalla puhtaiden biopolttoaineiden käyttö autojen hankinnan tai käytön verotuksessa (autovero, ajoneuvoveron perusvero).

Tarkempia kommentteja esitykseen

Kansainvälinen kehitys

Bioenergia ry kiinnittää huomiota siihen, että esityksessä tuodaan muiden maiden kehityksen osalta esiin vain kehitys EU:ssa ja muissa Pohjoismaissa. Biopolttoaineita käytetään ja aiotaan
käyttää kuitenkin suuria määriä myös Euroopan ulkopuolella myös jakeluvelvoitteiden avulla.

Ympäristövaikutukset

Biopolttoaineiden fyysinen jakeluvelvoite on nykytilanteessa (nykyinen laki voimassa) 13,5 % tasolla vuosina 2021-2030. Suomen Kaisussa linjattu tavoite on vähentää päästöjä (verrattuna
nykytilanteeseen) vuoden 2030 tilanteessa 5,6 MtCO2-ekv. Hallituksen esityksellä pantaisiin toimeen tästä noin 1,9 MtCO2-ekv eli noin kolmasosa (30 % fyysisellä jakeluvelvoitteella). Tästä
biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen osuus on 1,5 MtCO2-ekv ja biopolttoöljyn jakeluvelvoitteen osuus 0,4 MtCO2-ekv. Kyse on siis Suomen tavoitteiden kannalta keskeisestä
toimeenpanoesityksestä. Esityksen vaikutusarviossa todetaan, että kotimaisen metsäbiomassan runsaalla raaka-ainekäytöllä voi olla samalla vaikutuksia Suomen hiilinieluun. Bioenergia ry
toteaa, että Suomen metsäbiomassan raaka-aine käyttöä ohjaa ensisijaisesti tukki- ja kuitupuun kysyntä, joiden osuus hakkuista on yli 85 % (Lähde: Luonnonvarakeskus 2018). Metsäbiomassan
energiakäyttö Suomessa perustuu metsäteollisuuden ja -talouden sivuvirtoihin. Mikäli sivuvirtoja ei hyödynnetä, ne alkavat vähitellen lahota ja sitoutunut hiili vapautuu ilmakehään.
Lahoamisnopeus riippuu jakeesta.

Vaikutusarviossa nostetaan monimuotoisuuden osalta esiin erityisesti kannot. Suomessa on suhteellisen tuoreet (2016) metsänhoidon suositukset, jotka käsittelevät kantojen korjuuta.
Bioenergia ry tukee näiden suositusten mukaisia rajauksia kantojen nostoon. Kantojen energiakäyttö Suomessa on laskenut neljä vuotta peräkkäin ja oli 2017 vain 45 % vuoden 2013
tasosta. Ruotsalaisen SLU:n 8-vuotisen kantotutkimuksen mukaan kannoista saatu energia on ilmaston näkökulmasta pitkällä aikavälillä parempi vaihtoehto kuin fossiiliset polttoaineet.
Samanlaisia tuloksia on saatu myös Suomessa. SLU:n tutkimuksen mukaan riskit monimuotoisuudelle ovat vähäiset, jos kantojen nostoa toteutetaan alle 10%:lla avohakkuualasta.
Suomessa tämä tarkoittaa 14 000 ha:a. Korjuupinta-aloja ei ole viime vuosina seurattu, mutta Metsäkeskusten luonnonhoidon laatuseurannassa yksityismetsien uudistushakkuualoilla 2006-
2007 kannonnostoa tehtiin 5 %:lla avohakkuualoista. Alueittain prosentti vaihteli 0 – 14 % välillä. Nostoa tehtiin tuolloin etupainotteisesti, koska kysyntä oli kasvussa. Vuosina 2007-2010 kantoja
käytettiin energiaksi keskimäärin 680 000 m3 eli noin 26 % nykyistä enemmän.

Suomalaisella metsäsektorilla on tahtotila lisätä lahopuun määrää talousmetsissä.

Tuplalaskenta

Bioenergia ry pitää hyvänä, että esityksessä ei sovelleta tuplalaskentaa 2021 alkaen.

Seuraamusmaksut

Seuraamusmaksujen taso tulee arvioida huolellisesti. Riittävät ja uskottavat seuraamusmaksut ovat tärkeitä järjestelmän toimivuuden kannalta. Liian suuri seuraamusmaksu voi toisaalta
heikentää järjestelmän kustannustehokkuutta.

Jakeluvelvoitteen ylitys

Yritysten ja kustannustehokkuuden kannalta on tärkeää, että jakeluvelvoitteiden täyttämisessä on ajallista joustavuutta. Nykyisestä lainsäädännöstä saatujen kokemusten perusteella on
perusteltua, että velvoitteen ylityksen siirtoa seuraaville vuosille jossain määrin rajoitetaan.

Biopolttoaineiden tuotanto vs. tuonti

REDII-direktiivin tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että uutta biopolttoaineiden tuotannon kapasiteettia syntyy Eurooppaan mahdollisimman nopeasti. On tavoiteltavaa, että kapasiteettia
rakennetaan Suomen lisääntyvän kulutuksen osalta Suomeen. Investoijien luottamus markkinoihin taas on edellytys tuotannon kapasiteetin kasvulle. Kotimaisten biopolttoaineiden
tuotannon lisäämiseksi on välttämätöntä saada aikaan lainsäädäntö, joka tuo investoinneille tarvittavaa varmuutta. On kuitenkin varottava, ettei ohjauskeinoilla aseteta samaa raaka-ainetta
käyttävää teollisuutta eriarvoiseen asemaan ja siten vähennetä teollisten tuotteiden ja bioenergian tuotantoa.

Kustannustehokkuus

Jakeluvelvoitteen käytöstä on nyt jo pitkä kokemus ja biopolttoaineiden käyttö on todettu toimivaksi ja kustannustehokkaaksi liikenteen päästöjen vähentämisen keinoksi. Sitä voidaan
pitää melko varmana tapana vähentää merkittävästi liikenteen päästöjä. Jakeluvelvoite aiheuttaa kuitenkin lisäkustannuksia käyttäjälle. Myös vaihtoehtoiset politiikkatoimet liikennesektorilla ovat joko kustannuksia lisääviä (esim. sähköautojen hankintatuki) tai verokertymiä vähentäviä tai niiden tuottamat päästövähennykset ovat huomattavasti jakeluvelvoitetta epävarmempia (esim.
panostukset ajoneuvojen yhteiskäyttöön).

Maataloustuottajien, elintarviketeollisuuden ja vientiteollisuuden lisäkustannuksista on syytä tehdä selvitys sekä kartoittaa mahdollisia kompensaatiokeinoja siltä osin, kun velvoite ylittää
tärkeimpien kilpailijamaiden vastaavia velvoitteita.

Biokaasu

Biokaasuun ja jakeluvelvoitteeseen liittyvät avoimet kysymykset tulee selvittää mahdollisimman nopeasti. Erityisesti tulee huomioida taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset pieniin yrityksiin.
Kaasun käyttö liikenteessä on Euroopassa ja Suomessa lähtenyt nousuun ja tämä on syytä huomioida kotimaan käytön ennusteissa.

Pienet jakelijat

Jakeluvelvoitteen piiriin kuuluu kaikki yli miljoona litraa myyvät toimijat. Isot toimijat ovat ratkaisevassa asemassa päästöjen vähentämisen kannalta, mutta myös pienillä toimijoilla on
oma roolinsa ja merkityksensä energiamurroksessa. Mahdollisuus hakeutua jakeluvelvoitteen piiriin vapaaehtoisesti tulee harkita pienille toimijoille.

Jakeluvelvoitteen laajentaminen saattaa tuoda markkinoille uusia (pien)toimijoita, joiden toiminnan edellytykset tulee huomioida. Kestävyysjärjestelmien tekemisen ponnistus, ylläpito,
todentaminen ja raportointi ovat huomattavia kustannuksia etenkin pientoimijoille hajautetussa energiajärjestelmässä.

Lisätiedot: Tage Fredriksson, toimialapäällikkö p. 040 511 2246

Ystävällisin terveisin,
Bioenergia ry
Harri Laurikka
Toimitusjohtaja