Musta hiili on yksi Arktisen alueen lämpenemisen keskeisistä syistä. Climate Leadership Coalition (CLC) kumppaneineen halusi tehdä asiaa tunnetuksi ja järjesti ensimmäistä kertaa Lumi valkeaksi, ilma puhtaaksi -kilpailun, jossa etsittiin ratkaisuja mustan hiilen päästöjen vähentämiseksi. Innovaatiokilpailun voittajat julkistettiin tänään 11. Arktisen neuvoston ministerikokouksessa Rovaniemellä.
Arktinen alue lämpenee yli kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin ja arviolta 20–25 % pohjoisen lämpenemisestä aiheutuu mustasta hiilestä, joka on hienojakoista nokipölyä. Mustan hiilen pienhiukkaset lämmittävät ilmakehää ja laskeutuessaan lumen ja jään pinnalle ne imevät auringonvaloa, mikä nopeuttaa jään ja lumen sulamista. Noin kolmasosa mustan hiilen aiheuttamasta arktisen alueen lämpenemisestä johtuu Arktisen neuvoston jäsenmaiden omista mustan hiilen päästöistä. Sitä päätyy ilmaan kotitalouksien puun ja muun biomassan sekä hiilen poltosta – tuottaen yli puolet mustan hiilen päästöistä – ja tieliikenteestä, työkoneista, teollisuudesta, energialaitoksista öljykenttien ylijäämäöljyn ja –kaasun polttamisesta eli soihdutuksesta.
Climate Leadership Coalition (CLC), Bioenergia ry, Sitra, Suomen ympäristökeskus ja Nuohousalan Keskusliitto ry käynnistivät ensimmäisen Lumi valkeaksi, ilma puhtaaksi – innovaatiokilpailun ja kampanjan vuodenvaihteessa 2018–2019. Kampanjan ja kilpailun tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten musta hiili kiihdyttää ilmastonmuutosta sekä nopeuttaa päästöjen vähentämistä ja löytää uusia ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi. Kilpailussa etsittiin ratkaisuja, jotka vähentävät mustan hiilen päästöjä kotitalouksissa ja teollisuuden prosesseissa, ja joita voidaan monistaa päästöjenvähentämiseksi kansallisesti ja kansainvälisesti.
Innovaatiokilpailun voittajiksi valittiin Neste, Nunnauuni ja Wärtsilä. Voittajat julkistettiin Arktisen neuvoston ministerikokouksen iltavastaanotolla Rovaniemellä 6.5.2019. Kilpailun ulkopuolella Suomen Nuohousalan keskusliitto jäsenineen sai lisäksi erityistunnustuksen ansiokkaasta toiminnasta.
Tulisijojen valmistus ja pienpoltto -kategorian voittajaksi valittiin Nunnauuni Kultainen tuli -kaasutuspalomenetelmästään. Siinä puu palaa hyvin korkeassa lämpötilassa ja kaasuuntuu tasaisesti, jolloin palaminen tehostuu ja päästöt vähenevät merkittävästi.
Teollisuuskategorian voittajat olivat Neste ja Wärtsilä. Wärtsilä on kehittänyt ratkaisuja vähentääkseen päästöjä öljyn porauksen ja tuotannon kaasunpoltossa. Flare gas ignition poistaa tarpeen käyttää pilottiliekkiä ja Flare gas recovery mahdollistaa öljyntuotannon sivuvirtana syntyvien kaasujen käytön energiantuotannossa. Lisäksi Wärtsilä on kehittänyt ratkaisuja, joiden avulla öljy-ja kaasuteollisuuden huonolaatuisia sivuvirtoja kyetään muuttamaan korkean metaaniluvun maakaasuksi.
Neste on kehittänyt useita uusiutuvia polttoaineita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Yksi uusimmista on Neste MY Jet Fuel, uusiutuva lentopolttoaine, joka valmistetaan 100 % uusiutuvista raaka-aineista, ja joka vähentää sekä hiilidioksidi- että mustan hiilen päästöjä ilmailussa. Neste on myös saanut laajaa kansainvälistä tunnustusta kestävien tuotteiden kehittämisestä ja mm. sijoittunut kolmanneksi Corporate Knightsin vastuullisimpien yritysten Global 100 -listalla vuonna 2019.
Nuohousalan Keskusliitto palkittiin lisäksi kunniamaininnalla työstään. Vieraillessaan kodeissa, nuohoojat kouluttivat suomalaisia käyttämään takkoja, tulipesiä ja lämmityskattiloita tavalla, joka minimoi mustan hiilen päästöt mutta maksimoi energiatehokkuuden. He myös jakoivat Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran tuottaman ilmastotietopaketin. Inspiraatio hankkeeseen saatiin salolaiselta nuohooja Jari Takaselta.
– Lämpimät onnittelut voittajille ja kiitokset Climate Leadership Coalitionille ja muille järjestäjille aloitteesta. Toivon, että se saa monia seuraajia Suomessa ja kansainvälisesti, kiitteli ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka palkintoseremoniassa.
Kilpailun tuomaristossa olivat Mikael Hildén (tuomariston puheenjohtaja, Suomen ympäristökeskus SYKE), Jouni Keronen (Climate Leadership Coalition CLC), Kaarle Kupiainen (Ympäristöministeriö), Hannu Murtokare (Nuohousalan Keskusliitto), Helena Sarén (Business Finland), Mika Sulkinoja (Sitra) ja Hannes Tuohiniitty (Bioenergia ry)
Lisätietoja:
Mikael Hildén, Suomen ympäristökeskus, mikael.hilden(a)ymparisto.fi +358 40 740 1675
Jouni Keronen, Climate Leadership Coalition, jouni.keronen(a)clc.fi, +358-50 4534881