Kesällä ja vielä syksyllä on uutisoitu maailmalta metsien tuhoutumisesta. Isoimpana huolenaiheena ovat olleet maailman monimuotoisuudelle ja ilmastojärjestelmälle merkittävän Amazonasin alueen palot. Nämä tahalliset palot Etelä-Amerikassa liittyvät erityisesti maatalouden laajenemisesta sekä sademetsiin tehtäviin infra-hankkeisiin.

Lisäksi esillä on ollut, että Keskisessä ja Etelä-Euroopassa sään ääri-ilmiöt, kuten suuret lumisateet ja myrskyt sekä lämpimät ja kuivat kesät yhdistettynä villiintyneisiin tuholaisiin ja tauteihin, ovat aiheuttaneet massiiviset metsätuhot. Arvioiden mukaan tuholaisten vaurioittamia puita on syntynyt muutamassa vuodessa yli 80 miljoonaa kuutiota ja tuhopuita kerätään useamman vuoden.

Joka vuotisiksi yleistyneet palot Siperiassa ovat myös olleet poikkeuksellisen laajoja. Niistä tänä kesänä aiheutuneet päästöt ovat tiettävästi yhtä suuret, kuin Ruotsin vuosittaiset kasvihuonekaasupäästöt ja metsää on palanut 2,3 miljoona hehtaaria.

 

 

Metsäpalot eivät ole uutta, vaikka niiden määrä onkin kasvanut viime vuosina. Kanadassa on viimeiset 25 vuotta palanut keskimäärin 2,5 miljoonaa hehtaaria tuhansissa erillisissä paloissa.

NASA kertoi syyskuussa yli 20 vuotisen seurantansa osoittavan globaalisti metsäpalojen lisääntyneen ja arvioi sen johtuvan ilmastonmuutoksen seurauksista.

Syitä näille tuhoille on monia ja jatkossa riskejä pyritään vähentämään metsänhoidon keinoilla, kuten puuvalinnoilla ja hakkuutavoilla. Euroopan metsäinstituutti EFI on analysoinut syitä ja seurauksia paloihin euroopassa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi muuhun hyötykäyttöön kelpaamattoman biomassajakeen, kuten hakkuutähteiden keräämistä hakkuun yhteydessä.  Näitä ovat muun muassa latvukset ja oksat.

Oleellista on hakkuutähteet hyödynnetään tehokkaasti nykyaikaisissa biomassavoimalaitoksissa, joissa tähteistä tehdään energiaintensiivisen, kuten elintarviketuotannon, käyttämää teollista höyryä ja lämpöä sekä sähköä valtakunnan verkkoon.

Etelä-Euroopan maissa paloriskejä on alettu ehkäisemään hyödyntämällä palokuormaa. Suomalaiset teknologiayritykset ovat aktiivisesti mukana Iberian niemimaalla sekä polttoainelogistiikassa että laitoshankkeissa. Tämä näkyi hyvin alueen suurimmassa bioenergiatapahtumassa Expobiomasassa, missä tänä vuonna oli erityinen Suomi-näkyvyys. EU-komissio hyväksyi myös Portugaliin hiljan 15 vuoden mittaisen bioenergian tuki-ohjelman, missä painopiste on metsäpaloherkkien alueiden biomassan hyödyntäminen.

 

 

Paloista huolimatta EU:ssa metsäpinta-ala on kasvanut viime vuosikymmenten aikana ja jatkaa kasvuaan. Muualla maailmassa metsäkato jatkuu huolestuttavalla vauhdilla, erityisesti trooppisilla alueilla. Keskeisiä syitä ovat maatalouden laajentuminen, kaupungistuminen, infrastruktuurin rakentaminen sekä kaivostoiminta. Kehitysmaissa polttopuiden käyttö tehottomissa avotulissa ylläpitää metsäkatoa.

Moderni bioenergia ei ole syy metsäpaloihin tai tuhoihin. Sen sijaan ala voi olla osa ratkaisua; hyödyntäen ja hilliten tuhoriskiä. Hakkuutähteiden kerääminen on paloherkillä alueilla vahva tapa vähentää palokuormaa ja palojen syttymisherkkyyttä. Käyttämällä biomassaa energiaksi taivaan tuuliin häviämisen sijaan, luodaan korvausvaikutusta ja liiketoimintaa.

Keskisen Euroopan bioenergia-sektorille metsien tuhoriskien lisääntyminen tarkoittaa lisää raaka-ainetta, kun puuta tulee markkinoille enemmän kuin jalostava teollisuus ehtii käyttää. Vaikutus näkynee myös Itämeren alueen markkinoihin jollain tasolla. Paine raaka-aineen saatavuudesta helpottanee lähivuosina ja hinta tuskin on kovissa nousupaineissa.

Mitä sitten Suomessa pitäisi ajatella? Meillä metsäpaloja ja tuhoja on ollut suhteellisesti ottaen vähän, mutta niiden voi arvioida olevan kasvussa. Metsien aktiivinen hyödyntäminen tuskin lisää riskejä vaan päinvastoin. Toisaalta energiakäyttö on tarvittaessa varoventtiili, jos matalalaatuista puuta alkaa enemmän liikkua. Taimikoiden ja nuorten metsien rästien hoidon uskoisi olevan yhteinen tavoite terveiden ja vähemmän tuhoherkkien metsien ylläpidossa. Ristiriitoja ei monimuotoisuuden edistämisen kanssa ole, kun noudatetaan metsänhoitosuosituksia.

 

Hannes Tuohiniitty

Kirjoittaja on Bioenergia ry:n toimialapäällikkö, jonka talo lämpiää klapeilla, pian myös aurinkolämmöllä. Liikkuminen käy biokaasuautolla.
hannes.tuohiniitty@bioenergia.fi / 040 1948628