Asia: VN/12266/2019
Lausuntopyyntö Suomen kansallisesta yhdennetystä energia- ja
ilmastosuunnitelmasta (NECP) liittyen EU:n hallintomalliasetukseen
Kommentit liittyen suunnitelman luvuissa 2-4 esitettyihin Energiaunionin
viiteen dimensioon:
Hiilestä irtautuminen (decarbonisation)
Sivun 10 taulukossa 1 tai sen yhteydessä olisi hyvä kuvata selkeämmin, mitkä tavoitteista ovat
Suomea EU-lainsäädännössä sitovia (ainakin taakanjakosektorin ja maankäyttösektorin
päästövähennystavoitteet) ja mitkä ovat kansallisia tavoitteita.
s. 30 käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia bioenergian käyttöön. Tekstissä arvioidaan monia
erilaisia vaikutuksia, mutta siinä ei nosteta riskiä metsätuhojen (myrsky-, lumi- ja hyönteistuhot)
lisääntymisestä Suomessa. Viime vuosina Keski-Euroopassa on nähty valtavia hyönteistuhoja ja
niiden pelätään lisääntyvän myös meillä. Metsätuhot ovat Suomelle iso kysymys ja vaikuttavat myös
esim. hiilinielujen kehitykseen. Pidämme siksi tärkeänä, että Suomessa arvioidaan edelleen
mahdollisia keinoja vähentää metsätuhoja ennalta ja sopeutua niihin. Toteamme myös, että
talousmetsien metsätuhotilanteessa merkittäväkin osa tuhoutuneesta puustosta – tilanteesta
riippuen – saattaa ohjautua energiakäyttöön.
Taulukko 6 sivulla 34 esittelee WAM-skenaarion ennusteen bioenergian kehittymisestä 2020-2030.
Taulukosta puuttuvat kuitenkin liikenteen biopolttoaineet. Yhteensä bioenergian käyttö oli
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan jo 115 TWh vuonna 2018.
Sivulla 34 käsitellään myös metsähakkeen käytön kasvua ja raaka-aineita 2030 mennessä. Tekstissä
olisi hyvä selventää, että metsähakkeeen raaka-aineita syntyy erityisesti harvennuksissa (thinnings),
joiden päätarkoitus on tukea jäävän puuston parempaa kasvua. Myös kantojen energiakäytön
nykytaso (2018 = 0,35 milj. m3 ≈ 0,7 TWh) antaisi lukijalle oikean kuvan lähtötasosta.
NECP:ssä on hyödynnetty perusoletuksena tiettyjä komission suosittelemia oletuksia (sivu 97)
päästöoikeuden ja polttoaineiden hinnoista. Päästöoikeuden hintaoletus näyttää nykytilanteessa
pahasti vanhentuneelta, kun hinta jo nyt on 25 €/tCO2 tasolla. Päästöoikeuden hintaoletuksen osalta
NECP-prosessi näyttää niin Suomen kuin koko EU:n osalta maalaavan tarpeettoman synkän kuvan
WEM- ja WAM skenaarioiden tuottamista päästövähennyksistä. Suomessa tiedämme esimerkiksi jo,
että energiaturpeen kulutus näyttää päästöoikeuden nousseen hinnan takia olleen 2019
ensimmäisellä puoliskolla alhaisimmalla tasolla sitten vuoden 2004 (Tilastokeskuksen ennakkotieto
2019).
Kuva 12 (Sivu 105) on havainnollinen esitys uusiutuvan energian kehityksestä Suomessa 2000-luvulla
ja suunnitelman WEM-skenaariossa vuosina 2020-2040. Kuvan havainnollisuutta parantaisi edelleen,
jos sen rinnalla esitettäisiin vastaava kuva fossiilisen energian kehityksestä samalla ajanjaksolla.
Energiatehokkuus (energy efficiency)
–
Energiaturvallisuus (energy security)
Sivulla 47 olisi hyvä todeta, että energiaturpeen käytön merkittävä vähentäminen asettaa uusia
haasteita energian huoltovarmuudelle. Haasteita on kuvattu ÅF Consult Oy:n VN TEAS-hankkeessa
”Energiaverotuet ja kustannustehokas huoltovarmuus” (2019).
Energian sisämarkkinat (internal energy market)
–
Tutkimus, innovointi ja kilpailukyky (research, innovation and competitiveness)
–
Naapurimaihin liittyvät kommentit
Onko luvussa 1.2.3 kuvattuun Pohjoismaiseen yhteistyöhön lisäyksiä?
–
Onko luvussa 5.4 esitettyihin naapurimaihin liittyviin vaikutuksiin lisäyksiä tai kommentteja?
–
Muut kommentit
Kommentit liittyen mihin tahansa muuhun suunnitelman sisältöön:
Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto.
Suomen NECP-suunnitelman sisältö perustuu viimeisimpään kansalliseen Energia- ja
ilmastostrategiaan vuodelta 2016 sekä Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan
vuodelta 2017. Suunnitelmaan on myös sisällytetty Antti Rinteen hallitusohjelman energia- ja
ilmastopoliittiset kirjaukset. Kokonaisuutena Suomen NECP on seikkaperäisesti laadittu ja etenee
loogisesti. Suunnitelman skenaarioiden tulkintaa vaikeuttaa se, että siihen on sisällytetty 2019
tehtyjä linjauksia ja päätöksiä (WAM-skenaario), mutta toisaalta kaikkia lähtötietoja ei ole päivitetty
2019 tilanteeseen. Pidämme siksi hyvänä, että NECP:n alussa on selkeästi kuvattu, miten
päätöksenteko ilmastopolitiikasta lähivuosina Suomessa kehittyy ja milloin NECP päivitetään.
Sivulla 68 kuvataan metsähakkeen sähköntuotannon tukea. Tekstistä tulisi selvemmin käydä ilmi,
että tuki on nykytilanteessa poistunut kokonaan, koska päästöoikeuden hinta on noussut ja
energiaturpeen veroa on 2019 korotettu. Nykytilanteessa järjestelmä toimii ainoastaan
takuuhintana sellaisen tilanteen varalta, että päästöoikeuden hinta kääntyy merkittävään laskuun.
Tämä näyttää epätodennäköiseltä jo NECP:n perusoletusten valossa (ks. s. 97). Lisäksi uuden
komission Green Deal tulee esittämään lisätiukkennuksia EU:n ilmastopolitiikkaan.
Sivulla 74 puhutaan epähuomiossa energiaturpeen alennetusta sähköverosta (p.o. energy tax).
Samassa kohdassa energiaturvetta käsitellään myös fossiilisena polttoaineena. Esimerkiksi
Tilastokeskuksen polttoaineluokituksessa ja viestinnässä (ks. esim.
https://www.stat.fi/til/salatuo/2018/salatuo_2018_2019-11-01_tie_001_fi.html) turve käsitellään
omana polttoaineluokkanaan erillään fossiilisista polttoaineista, vaikka sillä on kansainvälisessä
päästölaskennassa fossiilisten polttoaineiden tapaan merkittävä päästökerroin.
Laurikka Harri
Bioenergia ry