Koronakriisi on osoittautunut kevään aikana merkittäväksi inhimilliseksi ja taloudelliseksi kriisiksi. Maailmanlaajuisia varmistettuja tartuntoja on noin 3 miljoonaa ja kuolonuhreja noin 210 000. Virusepidemia ja toimet sen leviämisen estämiseksi ovat laskeneet talousennusteita kaikkialla maailmassa. Tässä artikkelissa on lyhyt kooste arviostamme koronakriisin vaikutuksista bioenergiasektoriin.
Päästökauppa
Päästöoikeuden hinta romahti koronakriisin alkaessa noin 25 €/tCO2 tasolta alimmillaan noin 14 euroon, mutta on palautunut noin 20 €/tCO2 tasolle. Kriisi tulee vaikuttamaan kuitenkin EU:n päästöihin ja koska EU päästökauppa tarkastelee kumulatiivisia päästöjä, tulee kriisistä hintaa jonkin verran laskeva vaikutus, mikä vähentää bioenergian kilpailukykyä suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin.
Energiankulutus ja päästöt Suomessa
Suomen energiankulutuksessa ei ole lyhyen tähtäimen näköpiirissä koronan aiheuttamia muutoksia ja sähkön kulutus sekä tuotanto ovat pysyneet varsin vakaina. Öljyn maailmanmarkkinahinta laski dramaattisesti tammikuun alun 65 $:lta barrelilta alimmillaan 21 $:iin, eikä ole toistaiseksi noussut siitä merkittävästi. Taustalla on voimakas kysynnän lasku: arviot kulutuksen laskusta tänä vuonna vaihtelevat 2,5 – 10 % välillä.
Sahateollisuuden osalta tilanne on epävarma. Sahojen asiakkaat ovat olleet monissa maissa suljettuina, mikä on siirtänyt tilauksia. Jotkin suomalaiset sahat ovat ilmoittaneet toiminnan keskeytyksistä.
Pelletin pohjoismainen indeksi on noussut hienoisesti alkuvuonna, kun taas keskieurooppalainen indeksi on laskenut. Euroopan eri maissa pelletin tuotantoa ei ole koronan takia vielä pääsääntöisesti vähennetty, mutta sahojen sulkeutuminen voi aiheuttaa raaka-ainepulaa.
Koronatilanteen pitkäaikaisemmat vaikutukset energiantuotantoon syntyvät erityisesti siitä, mitkä ovat poliittiset päätökset akuutin koronatilanteen jälkeen kansantalouden elvyttämiseksi.
Korjaus- ja uusinvestoinnit
Kriisi vaikuttaa investointeihin suorasti ja epäsuorasti. Suoria vaikutuksia ovat vaikkapa kotimaisen ja ulkomaisen työvoiman liikkuvuus investointikohteeseen ja sieltä pois tai komponenttien ja raaka-aineiden saatavuus. Valtioneuvosto antoi 9.4. asetuksen (VNA 212/2020) ulkomaalaisten työnteko-oikeudesta huoltovarmuuden tai työmarkkinoiden toimivuuden kannalta välttämättömissä tehtävissä. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 17.4. työvoiman liikkuvuuteen liittyen linjauksen ”välttämättömistä huoltovarmuuden kannalta akuuteista tai toimialan toiminnan kannalta kriittisistä työtehtävistä”, joiden kohdalla maahantulorajoituksista voidaan poiketa.
Epäsuorasti koronakriisi voi vaikuttaa sekä investointihankkeiden kassavirtojen näkymiin että erityisesti markkinoiden ja hankkeiden riskitasoon ja siten hankkeelle asetettuun tuotto-odotukseen. Lisääntynyt epävarmuus markkinoilla voi siten johtaa investointihankkeiden viivästymiseen tai jopa keskeyttämiseen.
Metsäteollisuus, hakkuut ja nielut
Metsäteollisuus kuuluu yhteiskunnan toimintojen kannalta kriittisiin aloihin. Koronatilanne vaikuttaa metsäsektoriin vaihtelevasti. Vaikutukset alan yrityksiin vaihtelevat, vaikka PTT:n metsäalan kevään ennusteen mukaan ala tulee kokonaisuudessaan selviämään kriisistä paremmin kuin monet muut toimialat. Eniten kriisistä näyttää kärsivän mekaaninen metsäteollisuus, kuten sahat. Sahateollisuuden vähentyneen kysynnän vuoksi tukkipuun tarve pienenee, mikä heijastuu jatkossa myös hakkuisiin. Tuotantoketjujen pienimpien yritysten selviytyminen kriisistä vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka nopeasti alan tilanne elpyy.
Kiinteät puupolttoaineet
Metsäteollisuuden tuotanto vaikuttaa suoraan sivutuotteiden tarjontaan sekä nykytilanteessa sahojen ja puutuoteteollisuuden sivutuotteisiin.
Euroopassa ja Ruotsissa laajat kaarnakuoriaistuhot hankaloittavat metsähakkeen markkinoita. Tuhopuun määrä vaikuttaa markkinoihin vielä pitkään niin Ruotsissa kuin muualla Euroopassa. Suomeen polttohaketta tuodaan ennen kaikkea Venäjältä ja määrä riippuu korjuukeleistä, jotka olivat kuluneena talvena huonot. Tuontipotentiaalia on kuitenkin pidettävä huomattavana.
Pelletti tehdään kotimaisesta sahanpurusta ja puutuoteteollisuuden sivuvirroista, joiden hinta on noussut päästökaupan hinnan lähdettyä kohoamaan syksyn 2018 jälkeen. Tämä lienee osasyy pelletin tuotannon vähenemiseen kotimaassa 2019. Kulutus on noussut tasaisesti, mutta tuonnin osuus on ollut kasvussa, niin että Suomi on tällä hetkellä nettotuontimaa. Puunjalostukseen perustuva pellettituotanto kärsii raaka-ainemarkkinoiden tilanteesta samalla tavalla kuin Suomessa, mutta muualla käytetään myös kierrätyspuuta pelletin raaka-aineena.
Turvetoimiala
Energiaturpeen huoltovarmuustaso, puolet seuraavan lämmityskauden kulutuksesta, täyttyy hyvin leudon talven jälkeen. Tulevan kesän turpeennosto riippuu paljolti pitemmän ajan energiaturpeen käytön näkymistä.
Laadukasta kasvu- ja ympäristöturvetta tuotetaan pienenevillä pinta-aloilla. Turvekuiviketta tarvittaisiin juuri nyt varmistamaan esim. siipikarjalihan tuotantoa ja luomukotieläintilojen menestymistä. Koronakriisin seuraus voi olla, että niin ammattimainen puutarhaviljely kuin harrastajaviljelykin nousevat ja tarvitsevat enemmän turvetta kuin ennen koronaa.
Teknologia ja osaamisen vienti
Bioenergiateknologian ja osaamisen markkinat ovat hidastuneet useista syistä. Kotimaisilla teknologiavalmistajilla alkaa olla ongelmia komponenttien saannissa kansainvälisissä ketjuissa. Varaosamyynti ja huolto ovat toimineet kohtuullisella tasolla.
Lisätiedot: Harri Laurikka, 040 1630 465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi
Artikkeli on lyhennelmä Bioenergia ry:n jäsenille toimitetusta vaikutusarviosta.