Kehysriihessä huhtikuun alussa selvisi kirkkaasti, että Suomi on koronakriisissä velkaantumassa karmaisevaa vauhtia, vaikka rajoitusten kestoksi arvioitiin laskelmissa tuolloin melko optimistisesti noin kolme kuukautta. Kriisin ja sen talousvaikutusten kokonaisuus on kuitenkin vasta vähitellen avautumassa ja epävarmuuksia on paljon. EK:n 27.4. julkistetussa suhdannebarometrissa on nähty jyrkin pudotus sen 55-vuotisen historian aikana. Suhdannenäkymän saldoluku on romahtanut arvoon -59, kun se 1990-luvun lamassa oli alimmillaan -75.
Hallitus nimitti professori Vesa Vihriälän johdolla toimivan talousviisaiden ryhmän tekemään ehdotuksia keinoista, joilla Suomi palautetaan kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle koronakriisin jälkeen. Ryhmän määräajaksi asetettiin 1.5.2020. Ylen haastattelussa 2.4. Vihriälä totesi, ettemme ole kokeneet tällaista talouden kriisiä koskaan historiassamme. Inflaatio tulee hoitamaan osan velkataakasta, mutta edessä on myös säästöjä ja veronkorotuksia.
Selvää näyttää olevan se, että velkaa otetaan tänä ja seuraavana vuonna rutkasti lisää ja rahaa käytetään elvytykseen.
Climate Action Tracker julkaisi Petersbergin korkean tason ilmastokokoukseen 27.4. skenaarioita vihreän elvytyksen vaikutuksesta päästöihin globaalisti. Jos elvytystä ei ole lainkaan ja jatketaan nykyistä polkua (= ei nousua vihreissä eikä fossiilisissa investoinneissa), globaalit päästöt ovat 2030 noin 50-56 GtCO2 tasolla. Jos vihreiden investointien määrää lisätään 2020-luvulla joka vuosi +0,4 % bkt:stä ja vähennetään fossiilisia investointeja -0,1 % bkt:stä, päästöt olisi järjestön mukaan mahdollista saada 40-44 Gt tasolle. Jos vihreitä investointeja lisättäisiin +0,8 % bkt:stä ja fossiilisia vähennettäisiin -0,3 % bkt:stä, voitaisiin päästä jo 32-35 Gt tasolle, joka olisi noin kahden asteen lämpenemispolulla. 1,5°C-lämpenemispolulle (2030: 24 – 27 Gt) vihreitä investointeja tulisi lisätä 1,2 % bkt:stä ja fossiilisia vähentää -0,4 % bkt:stä vuosittain.
Elvytyksestä on Euroopassa tulossa komission ja jäsenmaiden enemmistön toiveissa joka tapauksessa vihreää. Kyse on enää siitä, miten vihreys halutaan määritellä. Siihen onkin sitten jo enemmän vastauksia. Suomessa ympäristöministeriön 15.4. nimittämä ryhmä laatii ehdotuksia koronakriisin jälkeisistä elvytystoimista, jotka vastaavat samalla ilmastokriisiin ja luonnon köyhtymiseen.
Kansainvälinen uusiutuvan energian järjestö IRENA julkaisi oman näkemyksensä vihreästä elvytyksestä 20.4.2020. Maailmassa modernin bioenergian osuus primäärienergian tarjonnasta oli 5 % vuonna 2018. Nykyisellä polulla olemme järjestön arvion mukaan etenemässä modernin bioenergian osuudessa kohti 8 %:a vuonna 2030 ja 10 %:a vuonna 2050. Se ei kuitenkaan riitä, jos haluamme saavuttaa riittävän energiajärjestelmän muutoksen, vaan tulisi päästä 12 %:iin vuonna 2030 ja 23 %:iin 2050.
Vastaavasti nestemäisten biopolttoaineiden tuotanto oli 136 mrd litraa vuonna 2017. Nykyisellä polulla edetään suunnilleen kohti kaksinkertaistumista vuoteen 2030 mennessä ja kolminkertaistumista 2050 mennessä. Tavoitteina tulisi näiden sijaan olla kolminkertaistuminen vuoteen 2030 ja viisinkertaistuminen 2050 mennessä.
Euroopassa asia tullaan kohtaamaan käytännössä Green Dealin toteutuksessa. Komissio on toistaiseksi toistanut pitävänsä kiinni sen etenemisestä muutamia viiveitä lukuun ottamatta. Bioenergia ry on kevään aikana todennut, että kun komissio ensi syksynä pyrkii kiristämään EU:n päästötavoitteita, sen tulisi varoa juuri sovittujen pelisääntöjen avaamista ja keskittyä itse tavoitteiden kiristämiseen. Näitä ovat esimerkiksi päästökaupan tavoitetaso ja kansalliset taakanjakosektorin päästötavoitteet. Tavoitteiden kustannustehokas toteuttaminen tulisi myös sallia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hiilinieluja tulisi voida luoda sekä luonnon nieluilla että teknologialla. Samoin tulisi jättää mahdollisuus sille, että päästövähennyksiä tehdään sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella Pariisin ilmastosopimuksen artiklan 6 mukaisesti.
Harri Laurikka, 040 1630 465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi