Euroopan komission tänään esittelemä EU:n biodiversiteettistrategia kokoaa yhteen ja linjaa EU:n suunnitelmia tulevista toimista luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja parantamiseen. Bioenergia-ala on valmis työhön strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategia kuitenkin myös lisää epävarmuutta toimialalla ja voi hidastaa investointeja keskellä lamaa.

Euroopan komissio esitteli tänään 20.5.2020 EU:n biodiversiteettistrategian. Luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja parantamiseen tähtäävä biodiversiteettistrategia kokoaa yhteen ja linjaa EU:n suunnitelmia tulevista toimista.

Tavoitteet on jaettu suojelu- ja ennallistamistoimiin. Ylätavoitteeksi asetetaan, että 30 % EU:n maa- ja meripinta-alasta on suojeltua, joista 1/3 tiukasti suojeltua. Vanhat metsät nostetaan yhdeksi pääsuojelukohteeksi. Komissio aikoo myös tehdä esityksen tiukan suojelun kriteereistä. Jäsenmaiden tulee osoittaa edistymistä uusien suojelualueiden muodostamisessa vuoden 2023 loppuun mennessä. Suomi on jo nyt Euroopan kärjessä tiukasti suojeltujen alueiden osuudessa ja suojelualueita ollaan edelleen lisäämässä toimivilla, vapaaehtoisuuteen perustuvilla METSO- ja HELMI-ohjelmilla.

Bioenergian osalta strategia painottaa kestävyysvaatimuksia. Komissio tekee vuoden loppuun mennessä arvion bioenergian kysynnästä ja tarjonnasta EU-tasolla ja maailmanlaajuisesti. Arvion perusteella komissio päättää tulisiko vuonna 2018 sovittu uusiutuvan energian direktiivi avata biomassan kestävyyskriteerien osalta vuonna 2021 vai ei.

– Bioenergia-ala on valmis työhön strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategia luo kuitenkin lisää epävarmuutta toimialalle ja voi siten hidastaa investointeja keskellä lamaa. Erityisesti ihmettelemme strategian epäselvää muotoilua ”kokonaisten puiden energiakäytön minimoinnista”, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.

”Kokonainen puu” voi viitata myös pienpuuhun tai harvennuspuuhun[1], ja yhteys luonnon monimuotoisuuteen jää ohueksi. Suomessa metsäala on viime aikoina keskittynyt toimissaan mm. lahopuun lisäämiseen (ks. esim. Metsäteollisuus 2020). Markkinahinnat pitävät Suomessa huolen siitä, että järeä, metsässä kaadettu puu ohjautuu sahoille aina silloin, kun se on taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevää ja puun laatu täyttää sahojen vaatimukset. Järeää puuta ohjautuu silti energiakäyttöön eri syistä (ks. tarkemmin).

Strategian mukaan komissio tulee esittämään 2021 sitovat EU:n ennallistamistavoitteet. Toiveena on, että jäsenmaat saisivat toimillaan muutettua 30 % epäsuotuisan statuksen lajeista suotuisaan statukseen tai tilanteen selvään parantumiseen vuoteen 2030 mennessä.

– Suomessa on esimerkiksi miljoonia hehtaareja ojitettuja turvemaita, joten sitovat ennallistamisvaatimukset ovat kansallisesti tärkeä kysymys. Strategia herättää paljon kysymyksiä. Joka tapauksessa huomio tulisi keskittää erityisesti ennallistamisen laatuun, Laurikka jatkaa.

Biodiversiteettistrategia on osa von der Leyenin komission työohjelmaa ja siihen kuuluvaa vihreän kehityksen ohjelmaa (ns. Green Deal). Biodiversiteettistrategian on tarkoitus toimia EU:n panoksena ja neuvottelumandaatin hakemiseksi YK:n monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolikokoukseen vuonna 2021.

Lisätiedot: toimitusjohtaja Harri Laurikka, p. 040 1630 465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi

 

[1] Pienpuu on Suomessa merkittävä lämmitysenergian lähde. Vuonna 2019 teollisen mittakaavan käyttö oli n. 3,9 milj. m3, mikä on lähes 20 % Suomen lämpö- ja voimalaitoksissa käytetyistä kiinteistä puupolttoaineista. Järeää puuta käytettiin 0,44 milj. m3 (n. 2 % kiinteistä puupolttoaineista). Teollisen käytön lisäksi Suomessa käytetään pientalojen polttopuuna suoraan metsästä tulevaa runkopuuta noin 6,5 miljoonaa m3 (13 TWh).