Metsätalouden eri tukien lainsäädäntöä on syytä uusia määrävälein, ja sitä varten on METKA-työryhmäkin istunut pohtimassa nykyisten työlajien mielekkyyttä ja mahdollisten uusien mukaan ottamista. Muistiokin on valmistunut, joskaan ei ainakaan tässä vaiheessa julkisesti arvioitavaksi. Työ valmistui juuri ennen koronan aiheuttamaa tilannetta.
Nykyinen, ensi vuoden vaihteessa loppuva määräaikainen laki ei ainakaan heti saa korvaavaa uutta määräaikaista lakia. Uusi laki tulee voimaan ehkä vasta vuoden 2023 alusta. Nyt on siis tarve pidentää nykyisen lainsäädännön kestoa ja samalla arvioida sen mahdollisia kehittämiskohtia korona-aikaan sopiviksi ja koronan jälkeisen ajan uuden lainsäädännön sisällöksi. Bioenergia ry on tässä tilanteessa esittänyt vihreään elvytykseen vedoten nykyisen lainsäädännön jatkamista parilla vuodella ja asetuksen muokkaamista pienpuun keruun lisäämiseksi.
Uutta lainsäädäntöä pukkaa
Uusi lainsäädäntö onkin jo vaikeampi tapaus, sillä muistiosta vuodettujen tietojen mukaan työryhmä esittää nykyisen160 euron varhaishoidon tuen, 230 euron taimikonhoidon tuen ja 200 euron keruutuen korvaajaksi 200 euron tukea kaikkien kehitysvaiheiden nuorten metsien hoitoon. Tämä on tietysti hallinnolle helpoin tapaus, mutta metsälle huono tapaus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikki taimikot saavat saman tuen riippumatta siitä onko kyseessä varhaishoito 0,7 metrin vaiheessa tai 12 metrin pituutta lähestyvä nuori metsä. Pitkään hoitamatta jääneiden nuorten metsien kannalta huonona ajatuksena voidaan pitää, että nykyistä keruutukea ei haluta jatkaa.
30 000 hehtaaria jää tekemättä
Ilman keruutukea valtaosa nykyisestä 30 000 hehtaarin hoitotyöstä jää vuosittain tekemättä seuraavalla tukikaudella. Nuorta metsää jää valtaosin hoitamatta ja talteen saatava puu hankitaan jostakin muualta. Viime vuonna tuotiin 1,5 miljoonaa m3 hakkeena suomalaisiin kattiloihin.
Laajempi skaala kohteita ei tuonut odotettua tulosta
Viime uudistuksessa tavoitellut pysyvät työmäärien lisäykset jäivät haaveeksi, vaikka tuettavien kohteiden määrää lisättiin ja mahdollistettiin tukien maksaminen toistamiseen samalle kohteelle. Tilastoihin saatiin mukaan myös metsänomistajien työtä, jota oli tehty aikaisemmin ilman tukeakin. Siirryttiin pienpuukorjuukohteiden kuutiometreistä pinta-alatukeen, joka houkuttelee tekemään pinta-aloja enemmän kuin puumääriä.
Uskotaan ilmeisesti, että huonoimmilla ehdoilla tehdään enemmän. Ei taida onnistua, vaikka vihatusta ennakkosuunnitelmapakosta päästäisiinkin. Tällä hetkellä tehdään vuosittain reilu puolet taimikonhoitotarpeesta. Energia- ja ainespuuta sisältäviä ensiharvennusrästejä on tekemättä 800 000 hehtaaria. Tulevat hakkuusuunnitteet ja hiilinielulaskelmat perustuvat hoidettujen terveiden metsien kasvuun. Ei näytä hyvältä.
Päästökaupasta luuloja, ei tietoa
Liian monet kuvittelevat, että päästökauppa hoitaa hoitorästien puut tien varteen. Valitettavasti näin ei ole. Päästökauppa lisää kiinnostusta kaikkeen puuhun tasapuolisesti eikä muuta eri puuraaka-aineiden ajojärjestystä. Pienpuu on ilman tukea laitokselle tuotuna kallein puu, kalliimpaa kuin ainespuu. Pienpuu tarvitsee erillisen tuen tullakseen houkuttelevammaksi kuin muu puu.
Aika hoitaa, vai hoitaako?
Hoitamattomista taimikoista tulee aikanaan hoitamattomia ensiharvennusmetsiä ja sen jälkeen hoitamattomia ensiharvennusmetsistä järeän harvennuspuun hoitamattomia metsiä. Onko kaikki silloin hyvin metsien hoidon, metsien terveyden ja puukaupan kannalta?
Onko hoitamattomuus uusi normaali?
Valtion metsien inventointitietojen (VMI 12) mukaan rästissä on 700 000 ha taimikoita. Taimikonhoitotöistä tehdään Luken mukaan vuosittain vähän yli puolet tarpeesta. On vaikeaa nähdä, että esitetyillä ehdoilla saadaan parannusta aikaan. Pikemmin päinvastoin.
Lisätiedot: Tage Fredriksson, 040 511 2246, tage.fredriksson(a)bioenergia.fi