Keväästä lähtien on käyty vilkasta keskustelua oikeudenmukaisesta siirtymästä lähinnä EU:n siirtymärahaston, JTF:n kannalta. Tässä rahanjako- ja hallintovetoisessa keskustelussa on aika ajoin unohdettu, mistä siinä on pohjimmiltaan kysymys. Bery järjesti juhannuksen alla jäsenwebinaarin aiheesta Oikeudenmukainen siirtymä, JTF ja laaja-alainen turvetyöryhmä .
Oikeudenmukaisella siirtymällä tarkoitetaan ”sosiaalista oikeudenmukaisuutta, kun yhteiskunnat ja toimialat siirtyvät kohti hiilineutraalia tuotantoa ja kulutusta”. Muun muassa YK on omaksunut oikeudenmukaisen siirtymän periaatteet, ja ne on sisällytetty myös Pariisin ilmastosopimukseen (UNFCCC, 2015). Niiden ihmisten oikeuksia tulee kunnioittaa, joita siirtymä koskee eniten (”Leave no one behind”). Tämän tulee näkyä työpaikkojen määrän ja laadun sekä toimeentulon turvaamisessa. Muutoksen keskipisteessä olevat ihmiset ansaitsevat oikeudenmukaisen siirtymän uuteen toimintaan alan sisällä tai kokonaan uusilla aloilla.
Tarvitaan hallittu ja sosiaalisesti oikeudenmukainen siirtymä
Bioenergia ry on arvioinut, että energiaturpeen käytön ja tuotannon väheneminen laskee suoraa alan työllisyyttä noin 1000 henkilötyövuoden verran vuoteen 2025 mennessä nykyisin politiikkatoimin ja päästökaupan hintakehityksellä. Olemme korostaneet strategiassamme, että nykytilanteesta kohti 2030-luvun hiilineutraalisuustavoitteita tarvitaan hallittu siirtymä. Siirtymän tulee olla sosiaalisesti oikeudenmukainen.
Osana EU:n Green Dealia oikeudenmukainen siirtymä nousi tapetille vuoden vaihteen jälkeen, kun komissio esitteli oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin ja rahaston (Just Transition Mechanism & Fund). Tuoreessa komission visiossa ilmastoneutraaliin Euroopan unioniin tarvitaan huomattavia investointeja vuoteen 2050 mennessä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman avulla on tarkoitus ohjata julkisia investointeja siirtymän rahoitukseen ja saamaan liikkeelle myös yksityisiä varoja EU:n rahoitusvälineiden, erityisesti InvestEU-ohjelman, kautta. Tavoitteena on saada aikaan vähintään biljoonan euron investoinnit, jota 27.5.2020 esitetty 750 mrd €:n elpymispaketti vielä kasvattaa. Lisäksi sosiaalisesti oikeudenmukainen siirtymä tulee ottaa huomioon ohjauskeinoissa EU:ssa ja kansallisella tasolla.
Suomen osuus oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varoista näyttää hyvältä
JTM (Just Transition Mechanism) eli oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi on tarkoitettu alueille, joilla siirtymä aiheuttaa erityisen voimakkaita taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Mekanismi tarjoaa tukea vähäpäästöiseen ja ilmastokestävään toimintaan siirtymiseen. Se mahdollistaisi mm. uudelleenkouluttautumista ja työllistymistä uusilla sektoreilla. Komissio auttaa jäsenmaita ja alueita valmistelemaan vaaditut suunnitelmat muutosta varten.
JTF (Just Transition Fund) = oikeudenmukaisen siirtymän rahasto on yksi JTM:n kolmesta rahoituslähteestä.
Alkuperäisen JTF-esityksen mukaan Suomen osuus oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varoista näytti jo suhteellisen hyvältä ja nyt suorastaan erinomaiselta, JOS komission uusin ehdotus hyväksytään JA muu rahoitus voidaan lopulta osoittaa.
Huhtikuussa asiaa esittelevän raportöörin esityksessä irrotettiin JTF-rahat rakennerahastoista ja pottia ehdotettiin kasvatettavaksi. Toukokuun lopussa osana Next Generation Europe –elpymispakettia JTF potti paisui 40 mrd €:oon, josta Suomelle olisi korvamerkittynä 968 M€.
Nyt odotellaan europarlamentin päätöstä ja todennäköisiä lisäehtoja, joita täsmennetään vuoden loppuun mennessä.
JTF:n ”säännöt” ja tavoitteet ovat varojen kuusinkertaistumisesta huolimatta pysyneet samoina: pyrkimys ”hiili-intensiivisten alueiden” siirtymän helpottamiseen, työllisyyden parantamiseen, aluetalouden ja elinkeinorakenteen monipuolistamiseen ja alueellisten siirtymäsuunnitelmien mukaiseen omaehtoisuuteen.
Oikeudenmukainen siirtymä pantava toimeen joutuisasti
Oikeudenmukaisen siirtymän toimien olisi tultava nopeasti, jotta ne ehtisivät energiaturvealan muutokseen. Toisaalta tarjottua rahoitusta ei maakunnissa kannata jättää ottamatta. Energiaturpeen veronkorotus, muut politiikkatoimet ja lisääntyvät kustannukset eivät saisi romahduttaa alaa nopeasti ja ajaa ”eniten kärsivät” jo parissa vuodessa muihin töihin, konkursseihin tai työttömiksi. Samalla hallitsematon kehitys jättäisi tuotantokenttiä paksuturpeisina päästölähteiksi ja haastaviksi jälkikäytön kannalta. Avaintekijä onkin, että oikeudenmukaisen siirtymän hallinnollinen toimeenpano kansallisella ja alueellisella tasolla sujuu joutuisasti sen jälkeen, kun EU-tason linjaukset ovat riittävästi selkiytyneet.
JTF-rahoitusta voisi saada esim.
- Paikallinen, jatkuvasti työllistävä uusiutuvan energian tuotanto
- Päästöjä vähentävä / hiilen sidontaa lisäävä toiminta
- Yrittäjyyden ja osaamisen monipuolistamien, pätevöittäminen ja muuntokoulutus alueella à elinkeinorakenteen monipuolistuminen, pysyvyys ja työllistävyys
- ”Resilienssiä” parantavat hankkeet; ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja sopeutumiseen tähtäävät toimet
- Energiatehokkuutta ja huoltovarmuutta lisäävät aloitteet
- Infrahankkeet, joilla voidaan vaikuttaa alueen vetovoimaan ja taloudellisen aktiviteetin lisääntymiseen
- Kaikki ”koheesiota” edistävät ja syrjäytymistä ehkäisevät prosessit.
Asian liikaa politisoitumista pitäisi nyt yrittää välttää. Kun tiedetään, että EU:sta tulee satoja miljoonia euroja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) Suomelle, niin asia kuitenkin on juuri sellainen. ”Reilua siirtymää” on kaupattu alkukeväästä liian kevyesti ratkaisuna melkein ”kaikkeen”. Varojen jakautuminen eri alueiden kesken voi herättää intohimoja ja järkevä kohdentaminen/ajoittaminen ohjelmakaudelle olla haastavaa. Kannattaisi myös muistaa, että laaja-alaisen turvetyöryhmän selvityksiä ja työn tuloksia olisi hyvä odottaa rauhassa.
Laaja-alainen turvealan työryhmä
TEM asetti maaliskuussa ”Polttoturpeen käytön korvaamista korkeamman jalostusasteen tuotteilla selvittävän työryhmän”. Sen toimikausi on 31.3.2020 – 31.3.2021 ja siihen kuuluu 18 jäsentä* eri organisaatioista. Tehtävänä on selvittää keinoja, joilla
a) turpeen käyttö suuntautuu hallitulla tavalla polton sijasta korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin
b) muutos tapahtuu alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisimmalla tavalla ja ettei muutos vaaranna Suomen sähkön ja lämmön toimitus- ja huoltovarmuutta
Työryhmän tehtävänä on ensimmäisessä vaiheessa ohjata AFRYltä tilattua taustaselvitystä, jossa arvioidaan polttoturpeen energiakäytön kehitystä vuoteen 2030 ja 2040 saakka nykyisillä politiikkatoimilla sekä tilanteessa, jossa polttoturpeen verotusta korotettaisiin asteittain (kaksi skenaariota).
Selvityksessä käydään läpi nykyinen kattilakanta ja sen asettamat polttotekniset vaatimukset turpeen käytön vähimmäismäärälle vuoteen 2025, 2030 ja 2040 sekä tarvittavat lisäinvestoinnit, mikäli turpeen käyttö loppuisi markkinakehityksen tai muun syyn vuoksi kyseisinä ajankohtina. Nämä antavat huomattavasti Sitran näkemyksiä varmemman pohjan arvioida mm. millä turpeeseen perustuva lämmöntuotanto korvautuisi eri skenaarioissa ja mitkä olisivat tallaisen kehityksen vaikutukset biomassan käyttöön lämmityksessä sekä vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöjen kehitykseen, työllisyyteen, hiilinieluihin sekä muiden turvetuotteiden tuotantoon.
Lisätiedot: Hannu Salo, 040 502 2542, hannu.salo(a)bioenergia.fi
* Asiantuntijasihteerit: Petri Hirvonen (TEM), Sirpa Karjalainen (MMM), Jussi Rämet (Pohjois-Pohjanmaan liitto)
Jäsenet: Petteri Kuuva (TEM), Veli-Pekka Reskola (MMM), Kaisa Pirkola (MMM), Ville Laasonen (YM), Tuija Vähäkuopus (GTK), Pia Oesch (Huoltovarmuuskeskus), Anne Tolvanen (LUKE), Hanna Aho (SLL), Maria Kopsakangas-Savolainen (SYKE), Hannu Salo (Bioenergia), Jari Kostama (Energiateollisuus), Vesa Peltola (Kuntaliitto), Simo Jaakkola (Koneyrittäjät), Anssi Kainulainen (MTK), Olli Sippula (Itä-Suomen yliopisto), Hannu Isokääntä (Suomen turvetuottajat ry)