Bioenergia ry lausui 23.6.2020 omia näkemyksiään komission kuulemiseen EU:n vuoden 2030 päästötavoitteen päivittämisestä. Komission ehdotusta odotetaan tällä tietoa syyskuun aikana.

Bioenergia ry ei ottanut kantaa 2030 päästötavoitteen tasoon. Yhdistys tukee kuitenkin päästöjen vähentämistä ja EU:n 2050 hiilineutraaliustavoitetta. Vuoden 2030 tavoitteeseen on erilaisia näkökulmia, myös yhdistyksemme jäsenistössä. Uskomme poliittisen yhteisymmärryksen eri näkökulmat yhdistävästä tavoitteesta Euroopassa löytyvän ja se tulee heijastumaan myöhemmin toimeenpanevassa lainsäädännössä.

Bioenergia ry halusi vastauksessaan kommentoida erityisesti sitä, miten mahdollinen tiukennus päästötavoitteeseen tulisi toteuttaa. Tätä kartoitettiinkin kuulemisessa melko laajasti. Yhdistyksen vastauksessa tärkein tiukennuksen työkalu on EU päästökauppa, jolloin nykyistä -43 % päästövähennystavoitetta vuoden 2005 tasolta tiukennettaisiin. Päästökaupan ulkopuolella, kuten liikenteessä, päästövähennykset ovat jo nyt kalliimpia kuin päästökauppasektorilla, jota ohjaa päästöoikeuden hinta. Hinta putosi koronakriisissä, mutta on nyt uudelleen kohonnut vuoden alun tasolle, yli 25 euroon hiilidioksiditonnilta. Yhdistys on avoin myös päästökaupan laajentamiselle, mutta tieliikenteessä sitä ei pitäisi tehdä vielä 2021 – 2030 jaksolla. Kuulemisessa oli vähän erikoista se, että niinkin erilaiset asiat kuin tieliikenne ja rakennusten lämmitys oli osin ”paketoitu” yhteen, kun suhtautumista laajentamiseen kartoitettiin.

Toissijainen päästövähennysten kohde yhdistyksen vastauksessa olivat päästökaupan ulkopuoliset sektorit eli esimerkiksi liikenne, jätehuolto, maatalous ja rakennusten erillislämmitys. Suomella on näissä jo EU:n tiukimpia tavoitteita eli -39 % vuoden 2005 tasolta. Kuulemisessa ei otettu kantaa yksittäisten jäsenmaiden tavoitteisiin, vaan koko EU-tason tavoitteeseen (-30 % vuoden 2005 tasolta). Lienee kuitenkin todennäköistä, että myös Suomen tavoitetta jonkin verran tiukennetaan, jos kokonaistavoitetta kiristetään.

Vähiten yhdistys näki muutostarpeita maankäyttösektorin (LULUCF) ilmastotavoitteessa, jota ohjataan käytännössä pitkälti kunkin jäsenmaan metsämaalle asetettavalla referenssitasolla. Komissio on pian julkistamassa jäsenmaiden lopulliset referenssitasot. Pääperiaatteen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa tulee olla ”saastuttaja maksaa”, mistä tulisi seurata, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään eniten. Hiilinieluilla tulee olla vain täydentävä rooli ja erityisesti Suomelle on tärkeää, ettemme ajaudu Euroopassa ”hiilensitoja maksaa” -tilanteeseen, jossa muutamien maiden rooliksi jää ilmaispalveluna sitoa muiden fossiilisia päästöjä.

Yhdistys ei myöskään pidä tarpeellisena avata äskettäin neuvoteltuja uusiutuvan energian direktiiviä (REDII) ja energiatehokkuusdirektiiviä. Kummankin direktiivin muste on tuskin kuivunut eikä päästövähennysten lisäämiseen todellisuudessa tarvita tällaisia sitovia erillistavoitteita. Erillistavoitteet takaavat tietyn minimitason uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden edistämiselle, mutta ne vähentävät kaikkinensa markkinaehtoisuutta ja luovat yritysten toimintaympäristöön monikerroksisia poliittisia riskejä. Uusien riskien luominen on erityisen vaarallista nyt, kun yrityksiä pitäisi – myös EU:n talouden näkökulmasta – pikemminkin kannustaa ja auttaa investoimaan.

EU-keskustelussa on aina otettava huomioon, että jäsenmaat voivat itse halutessaan asettaa kansallisia tavoitteita – niin päästöille kuin vaikkapa uusiutuvalle energialle. Syyskuussa tulevassa komission ehdotuksessa on kyse EU-tason pakottavasta ratkaisusta.

Lisätietoja: Harri Laurikka, 040 1630 465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi