Puun käytön verottaminen energiantuotannossa on ollut monen energiapolitiikkaa seuraavan mielessä jo pitempään. Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen esitti tämän juhannuksen jälkeen ilmaistessaan pelkonsa siitä, että puubiomassaa tullaan käyttämään energiana Suomessa huomattavia määriä, kun kivihiilestä luovutaan ja energiaturpeen käyttö vähenee nopealla aikataululla. Tärkeimmät energiaturpeen käyttäjät ovat energiayhtiöt ja metsäteollisuusyhtiöt.

Puuta tarvitaan merkittävästi korvaamaan osa viime vuoden 15 TWh:n polttoturpeen käytöstä ja kaukolämpösektorin noin 12,5 TWh:n kivihiilen käytöstä. Kivihiilen käytön lopettamisen päätökset on jo tehty ja Sitran 23.6.2020 julkistama työpaperi ajoi vahvasti samaa kohtaloa turpeelle joko kiellolla tai kovilla veropäätöksillä. Näin energiapolitiikalla luotaisiin siis tilanne, joka tarjoaa puulle ennennäkemättömän kilpailuedun. Jotta puun poltto ei ryöstäytyisi käsistä, olisi Ollikaisen mukaan syytä jarruttaa kehitystä verottamalla puutakin ja siten suosia lämmöntuotantoa, joka ei perustu polttamiseen.

Uusiutuvaa polttoainetta

Puu on uusiutuva materiaali ja metsätalouden ja -teollisuuden sivuvirroista saadaan siten uusiutuvaa polttoainetta. Puuta kasvaa enemmän kuin sitä käytetään. Käytetystä puusta 56 % päätyy Luken mukaan viime kädessä energiaksi. Puuta käytettiin energiaksi viime vuonna 105 TWh, 28 prosenttia koko energiantarpeestamme on puupohjaista. Puolet puuenergiasta on selluteollisuuden liemiä, jotka käytetään teollisuuden porttien sisäpuolella.  21 TWh on kiinteitä sivutuotteita, joita riittää myytäväksi muillekin ja 15 TWh:a on metsästä varta vasten haettua puuta, jonka merkitys kaupunkien kaukolämmön tuottajille on kasvussa fossiilisista polttoaineista ja turpeesta irrottauduttaessa.

Ei pidä myöskään unohtaa pienimuotoisen puun lämmityskäyttöä omakotitaloissa, maatiloilla ja saunoissa. Suomessa poltetaan Luken mukaan peräti 15 TWh, siis 6,9 miljoonaa kuutiometriä puuta, josta valtaosa on teollisuudelle kelpaavaa puuta. Runkopuuta käytetään lämmitykseen omakotitaloissa siis 5,9 milj m3, kun vastaava luku kaukolämpö- ja teollisuuden kattiloissa on 4 miljoonaa kuutiometriä.

Kivihiilestä luopuminen kasvattaa puun kysyntää noin miljoona kuutiometriä

Kivihiilen viimeiset käyttäjät ovat kertoneet suunnitelmistaan varsin kattavasti ja sen perusteella on odotettavissa 2,5 TWh, siis reilut miljoona kuutiometriä puun kysyntää. Valtaosa kivihiilen käytön lopettamisesta hoituu sillä, että sähköntuotanto chp-kattiloissa loppuu kivihiilen väistyessä ja tilalle tulee tuuli- ja ydinvoimaa. Hukkalämpöä on tarjolla pääkaupunkiseudun lämpötarpeisiin paremmin kuin muualla ja sen hyödyntäminen on syytä käynnistää. Jätettäkin Suomessa on poltettavaksi jonkin verran, mikä kannattaa tietysti hyödyntää niiltä osin kuin materiaalikäyttö ei onnistu.

Turvetta käytetään sadoissa paikoissa eikä datasaleja ja niiden hukkalämpöjä ole tarjolla joka puolella Suomea. Päästökauppa ajaa turpeeseen perustuvan sähköntuotannon nurkkaan ja loput tästä tuotannosta loppuu varsin nopeasti. Vanhoihin CHP-laitoksiin ja lämpölaitoksiin asennetaan edelleen vauhdilla savukaasupesureita, jotka ottavat entistä enemmän talteen puussa ja turpeessa olevaa energiaa, kun taas uusissa lämpölaitoksissa pesuri on itsestään selvä osa investointia. Uusi kattila on aina 30-40-vuotiasta kattilaa parempi. Uusia CHP-laitoksia ei juurikaan rakenneta, ainakaan samankokoisina kuin ennen.

Hukkalämpö talteen

Kaukolämmön tarve kasvukeskusten ulkopuolella ei kasva, mutta kaikkea hukkalämpöä kannattaa tietysti ottaa talteen. Viime vuonna hukkalämmön osuus kaukolämmöstä oli 10 prosenttia, toki niin että suurin osa maan hukkalämmön talteenotosta oli puun ja turpeen savukaasuista talteen otettua lämpöä. Loput on konesalien sekä jäteveden ja vastaavien kohteiden lämpöä, jota ei löydy määräänsä enempää. Sen jälkeen täytyy lähteä hakemaan muuta lämpöpumppujen avulla saatavaa lämpöä.

Bioenergia ry:n puuenergiavaliokunnan arvioiden mukaan kasvava puun tarve vuoteen 2030 voi olla korkeintaan reilu 10 TWh vuodessa mikäli turpeen käyttö ajetaan totaalisesti nurkkaan vuosikymmenen loppuun.

Ohjataan puun kysyntä hoitoa kaipaaviin nuoriin metsiin

Turpeen 15 TWh:n käyttö ja kivihiilen 10 TWh:n käyttö ovat siis vaihtumassa 10 TWh:n puun käyttöön.  Massiivisella kuitupuun poltolla ei siis kannata pelotella. Monet haluavat jarruttaa uusiutuvan puun lisäkäytön tarvetta. Tämä on joka tapauksessa toteutumassa sekä sähkön tuotannon muutosten että lämmöntuotannon uusien trendien vuoksi. On varsin vaikeaa nähdä, että puun verolla tarvitsisi jarruttaa puun käytön kasvua, kun se on puun kokonaiskäyttöön suhteutettuna mahdollinen. Tarvittavaa lämpömäärää tuotetaan yhä pienemmällä polttoainemäärällä, siitä kertovat uutiset jatkuvasti. Tarvittava lisäpuumäärää, noin 5 miljoonaa kuutiometriä on 2/3 kariutuneen Finnpulp- hankkeen tarvitsemasta puumäärästä. Sellutehdashanketta pienempi 5 miljoonaa pitää hakea koko Suomen alueelta, ei pelkästään yhden käyttöpaikan ympäriltä. Logistiikkaongelmia tulee joka tapauksessa. Kannattaa silti ohjata kasvavaa puun kysyntää kotimaisiin nuoriin metsiin, missä hakkuumahdollisuuksia on.  Hoitoa kaipaavia nuoria metsiä löytyy joka puolella Suomea.  Metsien kasvua pystytään ohjaamaan arvokkaammaksi ja saadaan kotimaasta talteen pienläpimittaista puuta teollisuuteen ja energiaksi. Väistämätöntä lienee, että osa puumäärästä on tuontipuuta, toivon mukaan ei kuitenkaan tuontijätepuuta tai muuta jätettä, kuten länsinaapurissa.

Tage Fredriksson

Tage Fredriksson on Bioenergia ry:n toimialapäällikkö.
tage.fredriksson(a)bioenergia.fi, 040 511 2246