Euroopan Komissio julkaisi 8.7.2020 sektori-integraatiosta strategian sekä vetystrategian. Ei ole sattumaa, että ne julkaistiin samanaikaisesti, sillä sekä vety että eri sektorien energiankäytön integrointi nähdään olevan Euroopan energiajärjestelmien kehittymiselle tärkeitä.
Sektori-integraation neljä kulmakiveä ovat komission esityksessä:
- Energian kiertotalouden edistäminen. Tämä tapahtuu muun muassa hukkalämmön hyödyntämisen, energiatehokkuuden sekä energiaverkkojen yhdentämisen kautta
- Teollisuuden sekä lämmityksen ja liikenteen sähköistymisen kautta
- Uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden tuotanto. Tämä sisältää sekä vedyn että biopolttoaineet ja CCS-teknologian käytön
- Markkinoiden muokkaaminen joustavammiksi sekä kulutus- että tuotantopäässä paremman informaation sekä digitalisoinnin avulla.
Vety voi vastata 24 % maailman energiankulutuksesta vuonna 2050, komissio arvioi. Vetystrategialla pyritään lisäämään erityisesti elektrolyysillä tuotettavan uusiutuvaksi laskettavan vedyn määrää. Tavoitteet asetetaan jaksoissa: vuonna 2024 uusiutuvaa vetyä pitäisi tuottaa 1 Mtn ja elektrolyyseritehoa olisi 6 GW, 2030 mennessä 40 Mtn ja 10 GW. Puhtaan vedyn tuotantoa edistämään komissio perustaa teollisuusvetoisen European Clean Hydrogen Alliance’n, joka kokoaa yhteen toimijoita teollisen investointitoiminnan edistämiseksi.
Ensimmäisessä vaiheessa vuoteen 2025 asti uusiutuvan vedyn lisäys keskittyy nykyisen maakaasusta reformoidun vedyn korvaamiseen erityisesti kemianteollisuudessa. Seuraavassa vaiheessa 2025–2030 keskityttäisiin lisäämään vedyn käyttöä terästeollisuudessa, raskaissa ajoneuvoissa sekä raideliikenteessä. Toisen vaiheen yhteydessä komissio näkee käytön mahdolliseksi myös lämmöntuotannossa. Kolmannessa vaiheessa ajatus on keskittyä maakaasuverkon käyttöön vedyn yhtä suuremman osuuden siirtämisessä ja tankkausasemien rakentamisessa.
Vedyn tuotantotavat jaotellaan monella termillä: sähköperäinen vety, uusiutuva vety, puhdas vety, fossiiliperäinen vety ilman tai hiilidioksidin talteenotolla, vähähiilinen vety sekä vetyjohdannaiset synteettiset polttoaineet.
Vedyn tuotannon yhdeksi keskeisimmäksi haasteeksi nähdään tuotannon matala hyötysuhde ja sivutuotteena syntyvän matalalämpöisen energian määrä, joka myös vaikuttaa vedyn tuotantokustannukseen sekä liikennekäytössä energiatehokkuuteen verrattuna suoraan sähköiseen liikenteeseen.
Kumulatiiviseksi investointitarpeeksi vuoteen 2050 mennessä komissio arvioi uusiutuvan vedyn osalta 180–470 mrd € ja fossiiliperäiselle 3–18 mrd €.
Bioenergialla nähdään myös mahdollinen rooli vedyn tuotannossa. Biometaanin käyttö reformoinnissa maakaasun sijaan on yksi mahdollinen linja. Toinen on termokemiallinen tuotanto biomassasta, missä komissio kuitenkin näkee kestävyysriskejä viitaten biomassan kokonaiskysynnän kasvuun.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tuoreeltaan Suomen kantoja ja aihetta esittelevän tiedotteen. Siinä TEM näkee strategiassa paljon mielenkiintoisia esityksiä, mutta korostaa kokonaisvaltaista energiajärjestelmää sekä eri energiamuotojen kilpailua.
Itävalta edisti puheenjohtajuuskaudellaan vetyä näkyvästi ja vetyyn liittyvät suurimmat ambitiot ovatkin Keski-Euroopassa, missä se nähdään vahvasti sähkömarkkinoiden säätötekijänä sekä maakaasun korvaajana.
Komission ehdotuksista keskustellaan syksyn aikana Neuvostossa ja Euroopan Parlamentissa. Niistä haetaan evästyksiä strategian toimeenpanoon lainsäädännöllä ja muilla toimilla.
Lisätietoja: Hannes Tuohiniitty, 040 1948628, hannes.tuohiniitty(a)bioenergia.fi