Venäjältä kuului viime viikolla suunnitelmia ottaa käyttöön vuoden 2022 alusta puunvientiä koskevia kieltoja. Asian uutisoinnista ja sosiaalisen median kommentoinnista sai helposti hieman harhaanjohtavan mielikuvan, että sillä olisi merkittäviä vaikutuksia Suomen Venäjältä tuomaan puuhun.
Venäjän suunniteltujen toimien taustalla on Putinin puheen mukaan 2000-luvun alussa lisääntyneet harmaat menettelytavat metsänvuokrauksessa ja hallitsemattoman viennin määrän kasvu. Metsälakiin ja muihin metsätalouden menettelyihin tehtiin Venäjällä muutoksia 2006, mutta edelleen toiminnassa on nähty paljon ongelmia. Laittomia hakkuita tehdään eikä metsiä usein uudisteta. Erityinen ongelma on karkeasti jalostettujen, kuten vain syrjättyjen, eli kahdelta sivulta sahattujen tukkien vienti.
Venäjän on tarkoitus Putinin ilmoituksen mukaan tehdä rajoituksia näistä syistä vain havutukin ja jalopuiden, kuten tammi, pyökki ja saarni vientiin. Muun tavaran osalta muutoksia ei olisi suunnitteilla.
Luken tilastojen mukaan havupuuta on Suomeen tuotu vuonna 2019 noin 0,8–0,9 Mm3 vuositasolla. Kuitupuun osuus siitä on noin 0,65 Mm3 ja tukin noin 0,25 Mm3. Kuidun kuoret vastaavat noin 50 000 m3. Tukkien osalta energiakäytöstä jäisi pois niiden jalostuksesta syntyvät sivutuotteet, joiden osuus sahaushakkeen kanssa olisi noin 130 000 m2.
Tilastojen mukaan energiakäyttöön päätyvän puuhakkeen tuonti Suomeen on lisääntynyt viime vuosina, ollen noin 1,6 Mm3 vuonna 2019.
Venäjällä bioenergiajakeiden vientiä ei lähtökohtaisesti nähdä negatiivisena asiana. Varsinkin pellettien vientiin on panostettu valtion toiminnallakin, esimerkiksi antamalla Viipurin suurelle pellettitehtaalle pitkät hankintaluvat. Pelletti nimenomaisesti mainittiin Putinin puheessa yhtenä lisääntyneenä korkean jalostusasteen tuotteena.
Putinin mukaan Venäjä myös lisää metsätalouden valvontaa perustamalla maantieteellisille alueille federaation metsävalvojan virat. Lisäksi kehitetään puunmittaus- ja kauppajärjestelmää sekä sähköistä rekisteriä. Yksi toiminnan tehostamiseen kannustava tekijä lienee myös EU:n lainsäädäntö, joka koskee Unioniin tuotavia metsätuotteita, erityisesti EU:n puutavara-asetus ja uusiutuvan energian direktiivin REDII kestävän biomassan kriteerit.
Lähteitä:
www.luke.fi/bsrforest/uutiset/presidentti-putinin-kokous-metsasektorin-kehittamisesta/
www.luke.fi/wp-content/uploads/2020/10/Metsasektorin-suhdannekatsaus-2020-2021.pdf
Lisätietoja: Hannes Tuohiniitty, 040 194 8628, hannes.tuohiniitty(a)bioenergia.fi ja Tage Fredriksson, 040 511 2246 tage.fredriksson@bioenergia.fi