Ympäristöministeriön uusi kansliapäällikkö Juhani Damski tarjosi yleisölle kattavan ajankohtaiskatsauksen ympäristöhaasteistamme ja siitä missä Suomessa nyt mennään niihin ja koronan aiheuttamaan talouskriisiin vastaamisessa.
On selvää, että Suomessa tarvitaan merkittävästi lisätoimia hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Päästöt 2019 olivat noin 52 Mt ja arvio hiilinieluista oli noin 21 Mt. Nykyisillä toimilla saavutetaan noin 17 Mt vähennykset vuoteen 2035 mennessä. Nielujen tasosta riippuen lisätoimia tarvitaan noin 15 Mt. Ne tulisi toteuttaa sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti ja niin, että kaikki yhteiskunnan osa-alueet ovat mukana.
Samaan aikaan luonnon monimuotoisuuden kato tulisi saada käännettyä. Suomelle on tulossa tarjolle EU-rahoitusta noin 3 mrd euroa, josta Elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) osuus on noin 2,3 mrd euroa. Tämä on käytettävä viisaasti, jotta päästään kestävään kasvuun.
Marinin hallitus päätti budjettiriihessä syyskuussa RRF-rahoituksen allokaatiosta ja suunnitelmaa on sen jälkeen työstetty eteenpäin. Suurin allokaatio (0,9–1,2 mrd) tulee vihreään siirtymään, joka tukee talouden rakennemuutosta, mutta vihreä siirtymä on huomioitava läpileikkaavasti myös muissa ohjelman painopisteissä.
Selonteko Suomen kestävän kasvun ohjelmasta RRF-rahoitukseen lähetetään eduskunnalle marraskuun loppupuolella ja kansallinen suunnitelma komissiolle lähetetään alkuvuoden 2021 aikana (takaraja 4/2021). Kasvavaa ilmastorahoitusta ja EU:n vihreän siirtymän rahoituslähteitä Suomen tulee pyrkiä hyödyntämään täysimääräisesti. Juhani Damski päätti esityksensä toteamalla, että nyt tarvitaan rohkeaa yhteisen tekemisen otetta.