METKA -työryhmän tuore esitys sisältää hyviä parannuksia nykyiseen Kestävän metsätalouden lainsäädäntöön. Esitys pienpuun keruutuen lakkautuksesta ensi tukikaudella heikentää kuitenkin kotimaisen pienpuun kilpailukykyä. Energiateollisuus ry ja Bioenergia ry olisivat toivoneet pienpuun keruutuen poiston vaikutusten käsittelyä myös energiapuun markkinoihin, sillä kasvaneen kysynnän kohteena on kaikki biomassa, ei vain nuoren metsän hoidosta kotimaassa syntyvät virrat.
METKA -työryhmän tuore esitys (29.1.) sisältää useita hyviä parannuksia nykyiseen Kestävän metsätalouden lainsäädäntöön, mutta myös pienpuun keruutuen lakkautettavaksi ensi tukikaudella. Työryhmä on päätellyt, että päästökauppa ja turpeen verotus lisäävät puun kysyntää. Kasvavaan kysyntään vastataan työryhmän mukaan markkinaehtoisesti puun paremmalla kilpailukyvyllä ja metsänhoitorästit voidaan näin purkaa. Työryhmässä ei raportin mukaan olla kuitenkaan varsinaisesti selvitetty tai analysoitu tuen lakkautuksen vaikutuksia kotimaisen energiapuun saatavuuteen tämän tarkemmin.
– Toivoisin, että työryhmässä olisi käsitelty pienpuun keruutuen poiston vaikutukset myös energiapuun markkinoihin yhtä laajalti, kun muut tukikehikon muutoksen vaikutukset on arvioitu. Täytyy muistaa, että kasvaneen kysynnän kohteena on kaikki biomassa, ei vain nuoren metsän hoidosta kotimaassa syntyvät virrat, toteaa energiantuotannon asiantuntija Karoliina Muukkonen Energiateollisuus ry:stä.
– Pienpuun keruun korkea hinta ei mahdollista sen keräämistä. Tämä merkitsee nuoren metsän hoidon radikaalia vähenemistä hoitamattomissa nuorissa metsissä ja näistä metsistä saatavan puun korvautumista ennen kaikkea tuontipuulla, arvioi toimialapäällikkö Tage Fredriksson Bioenergia ry:stä.
Keruutuen lakkauttaminen heikentää kotimaisen pienpuun kilpailukykyä entisestään. Pienpuu on tärkein kotimaisen energiapuun potentiaali, jos halutaan minimoida kuitupuun ohjautumista energiakäyttöön eikä kantopuun käyttöä haluta olennaisesti lisätä.
Työryhmän esitys tuen lakkauttamiseksi ei ota huomioon kesän jälkeistä kehitystä, missä kotimaisen turpeen alasajo on nopeutunut ja kotimaisen puun osuus on loppukäyttäjillä selvästi pienentynyt. Turpeen korvaaminen bioenergialla ja muilla uusiutuvilla energianlähteillä – mieluummin kotimaisella – on vuosikymmenen suurimpia haasteita energia-alalla.
– Voimassa olevan keruutuen ehtoja tulisi tarkistaa vastaamaan polttoainemarkkinoiden nykyistä ja tulevaa kehitystä. Uuden kauden keruutuen tulisi olla kuutiometripohjainen. Tämä vastaisi paremmin todellista tarvetta kuin pinta-alaperusteinen tuki ja antaisi tarkkaa tietoa toiminnasta ja sen laadusta. Samalla voidaan ehtoihin liittää monimuotoisuuden huomioimisen vaatimuksia, Fredriksson jatkaa.
Tuontipuun määrä ja osuus ovat viime vuosina kasvaneet selvästi. Energiatuotantoon käytettävä hakkeen määrä oli 8 prosenttia 2017, mutta nousi 2019 jo 21 prosenttiin (1,6 milj. m3) ja kasvu jatkui viime vuonna. Samalla jää osa nuorista metsistä edelleen hoitamatta ja ainespuumarkkinoista riippumaton energiapuun lähde hyödyntämättä. Suomessa on nuorten metsien hoitorästejä n. 800 000 ha (2018). Pienpuuta kerättiin noin 36 000 hehtaarilla vuonna 2020.
Lisätiedot:
Asiantuntija, energiantuotanto Karoliina Muukkonen, Energiateollisuus ry, puh. 050 331 4747, etunimi.sukunimi@energia.fi
Toimialapäällikkö Tage Fredriksson, Bioenergia ry, puh. 040 511 2246, etunimi.sukunimi@bioenergia.fi