Ilmastopääosaston (DG Clima) asiantuntija Fabien Ramos esitteli komission ajatuksia hiilensidonnan edistämisestä ja Global CCS Instituten Eve Tamme kävi katsauksessaan läpi hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) kehitystä Euroopassa ja laajemmin maailmalla.
Fabien Ramosin mukaan komission skenaariot osoittavat tarvetta poistaa jopa 800 Mtn vuositasolla hiiltä ilmasta vuoteen 2050 mennessä. Komissio on hyvin hiljattain tehnyt sopimuksen konsulttikonsortion kanssa selvityksestä hiilensidonnan edistämiseksi. Tarkoituksena on, että 2023 alkuun mennessä asiasta tulisi lainsäädäntöehdotus mukaan lukien vaikutusten arviointi.
Ramos korosti vapaaehtoisten systeemien olevan hyvä pohja edistämään hiilensidontaa, mutta lisäksi tarvitaan myös luotettava järjestelmä hiilensidonnan todentamiseksi, kun niillä aletaan käymään kauppaa. Hän myös painotti, että hiilensidonnan mukaan tuominen EU:n ilmastopolitiikkaan pitää tuoda varovaisesti ja edetä askel kerrallaan. Ramosin mukaan se ei välttämättä tarkoita hidasta etenemistä, mutta kuitenkin etenemistä hyvin varovaisesti.
– Haluamme pitkään toimivia ratkaisuja, jotta emme joudu palaamaan järjestelmään taas viiden vuoden päästä, Ramos painottaa. Hän korostaa politiikkakehikon kehittyvän, mutta näkee kehityksen mieluummin evolutiivisena kuin että järjestelmä laitettaisiin kokonaan uusiksi. Ilmastopääosastolle on tärkeää varmistaa muun muassa, että nielujen kehittäminen ei aiheuta päästöjä samaan aikaan muualla. Fabien Ramos arvioi, että jos päästökauppajärjestelmään sisällytetään hiilensidontaa, tulee ensin olla pilottivaihe, jotta tiedetään miten monitorointi ja todentaminen toimii.
Eve Tammen mukaan CCS tukee EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita kolmella eri tavalla: (1) se auttaa vähentämään päästöjä vaikeimmilla sektoreilla, (2) se mahdollistaa vähäpäästöisen vedyn riittävän laajan tuotannon ja (3) se tuottaa negatiivisia päästöjä eli teknisiä hiilinieluja. Euroopassa kehitteillä tai toiminnassa on 13 hanketta. EU:n innovaatiorahastosta odotetaan merkittävää lisävauhtia eurooppalaisen CCS:n kehitykselle. Norja ja UK ovat hyvin aktiivisia CCS:n kehittämisessä: Britanniassa on 7 hanketta ja Norjassa 4. Lisäksi Alankomaissa ja Irlannissa on kummassakin yksi hanke. CCS-hankkeita on kuitenkin tullut nyt vireille myös neljässä maassa, jossa hankkeita ei aiemmin ole ollut: Walesissa, Ruotsissa, Tanskassa ja Italiassa. CCS:n leviämistä voitaisiin edesauttaa hiilidioksidin kuljetusten ja CCS-infrastruktuurin paremmalla sääntelyllä, taloudellisilla kannustimilla CCS-hankkeille sekä hallitusten yhteisten, rajat ylittävien projektien ja tiedonvaihdon lisäämisellä. Laitoksia on tällä hetkellä eniten Yhdysvalloissa, Euroopassa sekä Kiinassa ja Japanissa.
Tutustu Ramosin ja Tammen esityksiin tarkemmin tilaamalla Hiilensidonta 2021 -tapahtuman tallenne!