EU komission valmisteleman metsästrategian luonnos vuoti julkisuuteen kesäkuussa. Luonnos on herättänyt paljon arvostelua Suomessa. Strategiaa ovat arvostelleet rajusti niin metsämyönteiset europarlamentaarikot kuin metsäalan järjestöt (Metsäteollisuus, MTK) niin Suomessa kuin Ruotsissa. Näyttää ilmeiseltä, että komissio pyrkii aktiivisesti laajentamaan kompetenssiaan metsäasioissa. Strategiaa on luonnehdittu tässä suhteessa neuvoston ja parlamentin kantojen vastaisiksi, jotka tunnustivat jäsenmaiden kompetenssin. Ministeri Jari Leppä (kesk.) reagoi vuotoon toteamalla, että hallituksen (vuoden 2021 alussa julkaistu) EU-selonteko toteaa yksiselitteisesti, että metsäpolitiikka kuuluu kansalliseen päätösvaltaan ja tästä Suomi haluaa pitää kiinni. Suomi edistää kestävää biotaloutta ilmastonmuutoksen torjunnassa ja osaa hoitaa metsiään ilman komission puuttumista.

Bioenergian osalta metsästrategialla on yhtymäkohtia uusiutuvan energian direktiiviin ja sen uusimiseen osana heinäkuista Fit-for-55 -pakettia. Tärkeitä kohtia metsästrategiassa bioenergian kannalta ovat mm.:

  • kaskadiperiaatetta painotetaan hyvin vahvasti
  • komissio haluaa ”välttää” avohakkuita, ellei voida osoittaa, että niiden käyttö on tarpeellista ympäristösyistä tai ekosysteemin terveyden kannalta. Komission mielestä avohakkuut tuhoavat biodiversiteetin maan pinnan yläpuolella ja vähentävät maaperän hiiltä. Komissio toteaa avohakkuiden olevan monissa maissa jo ”kielletty tai rajoitettu”.
  • komissio haluaa ”välttää” myös kantojen ja juurten nostoa sekä pesimisaikana tehtäviä intensiivisiä hakkuita.
  • energiakäyttöön menevä ”kokonaisten puiden” käyttö tulisi minimoida. Tämä kirjaus oli jo keväällä 2020 julkaistussa biodiversiteettistrategiassa, mutta nyt komissio määrittelee ensimmäisen kerran tarkemmin mitä tällä uudella termillä tarkoitetaan: kyse on siitä, että ”puiden istuttamista vain bioenergian tuotantoon pitäisi välttää ja bioenergia tuottaa pikemmin jätteistä ja tähteistä”.
  • komissio aikoo julkaista jo vuoden 2021 loppuun mennessä toimintasuunnitelman hiiliviljelystä ja hiilinielujen sertifioinnista. Tässä vaiheessa on epäselvää, miten tämä liittyy komission aiemmin kerrottuihin suunnitelmiin tehdä esitys hiilinielujen sertifioinnista vuoden 2022 loppuun mennessä.

Lisäksi komissio suunnittelee virtaviivaistavansa erilaisten metsiin liittyviä asioita käsittelevien työryhmien toimintaa. Tämän vaikutusta on vielä toistaiseksi vaikea arvioida. Pysyvän metsäkomitean ympärille komissio ilmeisesti haluaa rakentaa keskitetympää valmistelua.

Metsästrategia ei itsessään ole lainsäädäntöä, mutta se on komission poliittinen kannanilmaisu, joka esittelee suunnitelmia tulevasta lainsäädännöstä. On selvää, että komission Green Dealista vastaavan varapuheenjohtaja Timmermansin ja ympäristökomissaari Sinkeviciuksen kädenjälki näkyy vuodossa selvästi.  Vielä onkin mahdollista, että esitys maltillistuu joiltain osin. On kuitenkin ilmeistä, että monet näistä ehdotuksista olivat ongelmallisia pohjoismaisen metsänhoidon ja siihen liittyvän bioenergian käytön näkökulmista.