Autokauppa ei käy tarpeeksi hyvin. 100 000 uutta autoa on surkea tulos, kun meillä on korkeasuhdanne päällä. Länsinaapurissa rekisteröitiin kolminkertainen määrä. Iloisella 1980-luvulla myytiin Suomessa sentään 170 000 uutta autoa ja vielä ennen finanssikriisiä lähes 150 000 uutta autoa. Vuoteen 2030 on enää 8 vuotta. Riittääkö vauhti, kun päämääränä on päästöjen vähentäminen? Unohtuuko päämäärä, vai tuliko keinosta päämäärä?

Heikkotehoiset suorat tuet 

Romutuspalkkiot, autojen hankintatuet, maailman paras autoveromalli ja ajoneuvovero eivät näytä riittävän. Hankintatuet ovat tutkimusten mukaan erittäin kalliita ja tehottomia päästöjen vähentämisen keinoja. Kuvaavaa on, että Suomessa esimerkiksi valtiovarainministeriö ei kannata sähköauton hankintatukea päästövähennystoimenpiteenä ja totesi viime syksyn lausunnossaan hankintatuen olevan kustannustehoton päästövähennyskeino.

Vastaava ministeri haluaa lisää rahaa tästä huolimatta ja syyttää jakeluvelvoitetta polttoaineen hintojen noususta. Se onkin osatotuus meillä kuten muuallakin. Unohtuu siis, että länsinaapurissa päästöjen vähentämistavoite on korkeampi ja polttoaineen hinta samoissa lukemissa. Jakeluvelvoitteessa ostajat ja uusiutuvan polttoaineen tuottajat kohtaavat. Se tuottaa pelkkää veronkorotusta varmemmin päästöjen vähentämisen.

Suomen automarkkina ei välttämättä ole autonvalmistajien suurimman mielenkiinnon kohde, kun mietitään mihin maihin autoja tehtaalta ohjataan, varsinkin nyt kun on tuotantokapeikkoja. Ostajat jonottavat kaikkialla. Autokannan keski-ikä on kasvanut 2008 jälkeen eikä loppua näy. Tänne tuodaan käytettyjä autoja ennätysvauhdilla, myös sähköautoja.

Käytetty auto monen ratkaisuna 

Autojen päästöstandardi on yhtä hyvä ohjauskeino uusien autojen kaupassa kuin biopolttoaineiden ja biokaasun jakeluvelvoite. Uutta autoa ei ole pakko ostaa, voi ostaa käytettynäkin. Käytettyjä autoja ostetaankin moninkertainen määrä verrattuna uusiin.

Kun kysyntää on, niin kauppa käy. Saksalaiset laatumerkit ja länsinaapurin kiinalaiset laatuautot ovat kovassa suosiossa. Käytettyjen tuontiautojen keski-ikä on laskenut ja oli 6,8 vuotta. Niiden moottoritkin ovat yhä useammin kokoluokassaan vähäpäästöisiä sekä hiukkaspäästöjen että CO2-päästöjen suhteen. Autokannan rakennemuutos ja polttoaineen laatu näkyy jo ruuhkaisimpien katuosuuksien ilmanlaadussa.

Autot poistuvat käytöstä keskimäärin 22 vuoden ikäisinä. Tänä vuonna rekisteröity bensiiniauto poistuu käytöstä keskimäärin 2044. Seuraavana vuonna Suomen liikenteen on määrä olla hiilineutraali. Autokanta ei yksinään ratkaise päästöjen vähentämistä vaan se, miten paljon ajetaan. Tällä vuosikymmenellä ratkaisevaa on lisäksi vielä se, millä polttoaineilla ajetaan. 100 000 uuden auton hankinta ei riitä, jos koko autokanta on 2 700 000. Vaikka uusilla autoilla ajetaan enemmän ja ne kuluttavat vähemmän.

Julkinen liikenne ahdingossa 

Joukkoliikenne ja sen kannattavuus näyttää rapautuvan pandemian vauhdittamana. Korkeammat polttoaineiden kustannukset lisäävät kustannuksia myös busseissa. Sähköbussi kaupunkialueilla ei ratkaise taajamien ulkopuolisia ja pitkien etäisyyksien ongelmia. Raskas ammattiliikenne on kaikkien yhteinen huoli Suomen talouden tarkastelussa.

Henkilöauto on Suomessa välttämätön liikkumisen kannalta kaukana asutuskeskuksista. Käytetyt sähköautot eivät ole pitkien matkapäivien ratkaisu vielä moneen vuoteen. Moni on työssään ja vapaa-ajallaan täysin riippuvainen siitä, että auto on tarpeeksi halpa, omistaminen on halpaa ja käyttökustannus on kohtuullinen. Kilometrimäärän oleellinen vähentäminen ei ole vaihtoehto.

Biopolttoainetta 2020-luvulla 

Korkeaseoksisten polttoaineiden käyttö ja verotus on ratkaisu moneen ongelmaan. Tulisiko ammattidieselin lisäksi mahdollistaa korkeaseoksisten biopolttoaineiden käyttömahdollisuus, sillä polttomoottoritta ajaminen voi olla paikoin vaikeaa vielä todella kauan? Raskaassa liikenteessä polttomoottorille ei useimmiten ole tänä päivänä realistista vaihtoehtoa.

Sähköautolla ei makseta sotea 

Nykyisen veromallin mukaan 50 000 euron sähköauton omistaja ei maksa autoveroa ja minimaalisesti ajoneuvoveroa. Jos auto on työsuhdeauto, yhteiskunta tukee veroedun alennuksella. Sähköautojen hinnat ovat alentuneet nopeammin kuin 2000 euron hankintatuen verran vuodessa.

Pitkään politiikkaa seuranneena on mielenkiintoista nähdä, että näillä ohjauskeinoilla nykyisellä hallituspohjalla autetaan ennen kaikkea keskimääräistä paremmin toimeen tulevia vähäpäästöisiin ratkaisuihin veroeduilla sekä kalliilla ja tehottomilla ohjauskeinoilla.

Tuli pannukakku 

Tälle hallituskaudelle suunniteltiin suurta autoilun verotuksen muutosta. Näyttää siltä, että sellaista ei tullut, vaan ainoa tulos oli heikkotehoinen tukiautomaatti ja pari veronkorotusta. Keväällä taas riidellään kehysriihessä ohjauskeinoista. 

 

Tage Fredriksson

Tage Fredriksson on Bioenergia ry:n toimialapäällikkö.
tage.fredriksson(a)bioenergia.fi, 040 511 2246