Liikenteen biopolttoaineiden ja biokaasun jakeluvelvoitteiden tilapäinenkin poisto Suomessa loisi toimintaympäristöön uuden poliittisen riskin ja olisi tuloksiltaan epävarma ja vahingollinen. Se lisäisi välittömästi liikenteen päästöjä ja jatkaisi fossiiliriippuvuutta. Yritysten ahdinkoa on jakeluvelvoitteeseen puuttumisen sijaan helpotettava suoralla kustannustuella. 

Logistiikan ja erilaisten työkoneiden kustannukset ovat nousseet selvästi öljyn hinnan nousun myötä. Kustannukset vaikuttavat yritysten kustannusrakenteeseen ja kansalaisten elinkustannuksiin. Korkeammat kustannukset siirtyvät vähitellen myös eri tuotteiden hintoihin. Samalla pitäisi kuitenkin päästä eroon hiilidioksidipäästöistä, Venäjä-riippuvuudesta ja öljyriippuvuudesta.

Yritysten tilanteen helpottamiseksi on esitetty liikenteen biopolttoaineiden ja biokaasun jakeluvelvoitteen tilapäistä poistamista tai alentamista polttoaineen hinnan alentamiseksi. Vaihtoehtoisena keinona selvitetään suoraa kustannustukea yrityksille.

– Pidämme esitystä jakeluvelvoitteen tilapäisestä poistamisesta epäjohdonmukaisena ja lyhytnäköisenä ja sen hyötyjä epävarmoina. Pääongelma on fossiilisten polttoaineiden hinnannousu. Toimenpide lisäisi välittömästi fossiilisen öljyn käyttöä ja liikenteen päästöjä, joita pitää perjantaina 18.3. julkistetun hallituksen suunnitelmankin mukaisesti vähentää. Esitys olisi myös turmiollinen biokaasun edistämiselle, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.

Taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseksi on voimassa sitova eurooppalainen lainsäädäntö, jota ollaan paraikaa merkittävästi Suomen osalta tiukentamassa ja joka tarkastelee päästöjä kumulatiivisesti 2020-luvulla. Tämä tarkoittaa, että kustannukset tulevaisuudessa kasvaisivat, jos liikenteen päästöjä holtittomasti lyhyellä aikavälillä lisättäisiin.

Uusiutuvien polttoaineiden osalta tuotannossa ei ole havaittu pullonkauloja. Markkinat ovat toistaiseksi toimineet ja tuotteita on ollut tarjolla.

Jakeluvelvoitteen äkkinäinen muuttaminen Suomessa loisi toimintaympäristöön muutenkin kohonneessa epävarmuudessa kokonaan uuden poliittisen riskin. Sopimuksia on jo solmittu tulevaisuuden varalle, mikä asettaisi toimijat erilaiseen asemaan. Tilapäinenkin muutos kostautuisi biopolttoainemarkkinoilla ja vaikuttaisi solmittujen sopimusten kautta yrityksiin. Sijoittajat saisivat aihetta miettiä suomalaisen energiapolitiikan uskottavuutta ja rahojensa käyttöä uudelleen.

– Jos halutaan kriisissä helpottaa yritysten ahdinkoa, se pitää tehdä täsmällisesti suoralla kustannustuella eikä lisätä fossiiliriippuvuutta, Laurikka jatkaa.

Biokaasun lisääminen jakeluvelvoitteen piiriin on lisännyt kiinnostusta tuottaa biokaasua liikennekäyttöön, mutta puheet jakeluvelvoitteen muuttamisesta veisivät kehitystä päinvastaiseen suuntaan.

Bioenergia ry on jo pitkään esittänyt, että liikenteen biopolttoaineiden jakeluvelvoite tulee nostaa vähintään 34 %:iin, jolloin turvataan se, ettei biokaasun ja sähköpolttoaineiden vuonna 2021 toteutettu lisääminen jakeluvelvoitteeseen vähennä nestemäisten uusiutuvien polttoaineiden, vaan fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöä. Samalla tulee edistää kaikkien korkeaseosbiopolttoaineiden, biokaasun ja muiden uusiutuvien käyttöä jakeluvelvoitteen piirin ulkopuolella. Esimerkiksi voitaisiin ottaa käyttöön vuosittain korkeaseoksisten uusiutuvien polttoaineiden käyttöosuudesta riippuva ajoneuvovero tai ammattidiesel /ammattibiometaani.

Lisätiedot: Tage Fredriksson, toimialapäällikkö Bioenergia ry, 040 511 2246, tage.fredriksson(a)bioenergia.fi