CO2-hankkeille rahoitusta

TEM:n neuvotteleva virkamies Maria Kekki esitteli vihreän siirtymän ja CO2-hankkeiden rahoitusta TEN-E-asetuksessa (Trans-European Networks for Energy). TEN-E tarkoittaa valtioiden rajat ylittäviä sähkö-, maakaasu-, öljy-, älyverkko- ja CO2-hankkeita. Euroopan komissio tukee vihreän siirtymän sähköinfrahankkeita, erityisesti tärkeinä kokemiaan hankkeita, jotka eivät ilman tukirahaa toteutuisi. Komission budjetissa on varattu tällä hetkellä sähkön siirto- ja jakeluverkoille vuosittain 50 miljardia euroa. 

Tämän lisäksi TEN-E-asetuksen alaista CEF-rahoitusta jaetaan rahoituskaudella 2021–2027 yhteensä 5,85 miljardia euroa energiahankkeille, jotka täyttävät ns. yhteisen edun hankkeen (PCI) kriteerit. Tästä potista on korvamerkitty 15–20 % rajat ylittäville uusiutuvan energian hankkeille, mm. Offshore-(tuuli)hankkeille. PCI-hankkeita, jotka voivat hakea CEF-rahoitusta, on lähes sata, joista kuusi on rajat ylittävää CO2-hanketta.  

Tähän mennessä (vuodesta 2013) EU:ssa on rahoitettu n. 40 hanketta, ja Suomessa kahta, hyvin tärkeää hanketta, Balticconnectoria FI-EE (n. 98 milj. €) ja Aurora Linea FI-SE (n. 127 milj. €), joka on kolmas vaihtosähköyhteys Pohjois-Suomessa. CO2-hankkeita on tähän mennessä rahoitettu 145 miljoonalla eurolla, yhteensä yhdeksän eri hanketta. CO2-hankkeiden EU-rahoituksessa uutta on, että tukikelpoisuus on määritetty  vain hankkeille, joissa CO2-päästöjä ei ole estettävissä, eikä optimoinnilla vältettävissä. CEF-rahoituksessa CO2-infran päätepisteen on oltava pysyvässä varastossa, hiilidioksidia ei saa käyttää, vaan pelkästään varastoida. Seuraavaa vuosittaista rahoituskierrosta on nopeutettu Ukrainan sodan seurauksiin sopeuttamista varten. 

Nestemäinen hiilidioksidi liikkuu merta pitkin

Mats Fredriksson Equinorista (Norja) esitteli BECCS:in arvoketjua Pohjoismaissa. Equinor on alkujaan öljy- ja kaasuyhtiö, joka toimii tällä hetkellä 30 maassa. Vuoteen 2030 mennessä yritys aikoo panostaa pääomastaan puolet uusiutuvaan energiaan, mm. Offshore-tuulivoimaan sekä BECCS-ketjuun, kuten nestemäisen hiilidioksidin siirtoon ja hiilidioksidin pysyvään varastointiin. Fredriksson painotti, että tarvitaan monitahoista yhteistyötä, jotta BECCS-arvoketjut alkavat toimia.  

Equinor on osallisena Northern Lights -CO2-talteenotto ja -kuljetusprojektissa, mikä on osa Norjan suurinta CCS-projektia Longshipiä. Northern Lights -projektin tavoitteena on vuoden 2025 jälkeen pystyä varastoimaan pysyvästi 5 MtCO2/v. Hiilidioksidin kuljetus entisille öljy- ja maakaasukentille tulee tapahtumaan aluksi kahdella laivalla (7500 m3), missä nestemäinen hiilidioksidi kuljetetaan 13–15 bar paineessa, -26 °C asteessa. 

Kaasumarkkinat vahvistuvat

Olli Sipilä Gasgrid Finland Oy:stä tarkasteli esityksessään, että sopiiko CO2-kuljetus hiilineutraaliin Suomeen. Balticconnector avattiin joulukuussa 2019, mikä avasi Suomen kaasumarkkinat ja tämän lisäksi Etelä-Suomessa on metaanikaasuverkosto. LNG-laivaterminaalin vuokraus varmistui juuri, mikä helpottaa sopeutumista Ukrainan sodan vaikutuksiin. Pohjanlahden ympärille julkaistiin tänä keväänä vetykaasuverkosto, Nordic Hydrogen Route (FI-SE) -suunnitelma. Gasgridissä uskotaan siihen, että Euroopassa on sähkön ja puhtaan vedyn markkinat vuonna 2050, ja sitä tukee metaanikaasumarkkinat. IEA:n mukaan CCUS-hankkeiden määrä on yli kaksinkertaistunut vuonna 2021 verrattuna edelliseen vuoteen.  

Suomeen tarvitaan hiilidioksidin talteenottoa TEM:n ja VTT:n HIISI 2035 -skenaarion mukaan vuosittain 9 MtCO2 välillä 2040–2050. ”Hiilidioksidin talteenotto vähentää kokonaispäästöjä silloin, kun se joko varastoidaan pysyvästi, pysyy tallessa lopputuotteessa, tai käytetään tuotteessa, joka korvaa fossiilista vastaavaa tuotetta.” Sipilä kertoi. Bioperäisen CO2:n CCS/CCU-potentiaalin nähtiin säilyvän myös päästövähennystenkin alla. Vetyteollisuuden kasvu tulee luomaan uusia markkinoita hiilidioksidille.  

Biohiilen kuljetuksella tarkat säännöt

Miina Grönlund Traficomista kertoi biohiilen kuljettamisesta sekä yleisemmin pakattujen vaarallisten aineiden kuljettamisen regulaatiosta.  Globaalit vaarallisten aineiden kuljetusten mallisäännöt päivitetään YK:ssa kaksi kertaa vuodessa. Biohiilen merikuljetusta säätelee IMO:n (International Maritime Organization) IMDG (the International Maritime Dangerous) -koodisto. Suomessa päivitettävän uuden vaarallisten aineiden kuljetuksen lain (VAK-laki) on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Biohiili kuuluu lainsäädännössä luokkaan 4.2 eli itsestään helposti syttyviin aineisiin. Biohiilen tunnus Traficomin nettisivuilla on UN: 1361, missä viralliset biohiilen kuljetukseen liittyvät säännöt ja pakkauslipukkeet ym. on lueteltu. Kun nämä säännöt täyttää, voi biohiiltä kuljettaa missä tahansa maailmalla.