Johanna Routa Luonnonvarakeskuksesta avasi Luken koostamaa metsäsektorin suhdannekatsausta. Suhdannetilanne on muuttunut olennaisesti vajaassa vuodessa. Erityisen synkkä näkymä on Suomen metsäteollisuustuotteiden päämarkkinoilla euroalueella, jossa pahimmillaan talous voi Saksan johdolla ajautua syvään taantumaan.

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö kääntyi nousuun vuonna 2021, kun niitä paloi lämpö- ja voimalaitoksissa kaikkiaan 23,7 miljoonaa kuutiometriä. Metsähakkeen kulutuksen odotetaan pysyvän vuoden 2021 tasolla ja nousevan 2–3 prosenttia vuonna 2023. Metsähakkeen laitoshinta nousee tämän vuoden aikana alueesta riippuen jopa 20–30 prosenttia. Vuonna 2021 puupellettien tuotanto Suomessa kasvoi 13 prosenttia.

Toimia pienpuun korjuumäärien lisäämiseksi

Juha Tuononen Metsäkeskuksesta kertoi, että keväällä 2022 muutettiin MMM:ssä nuoren metsän hoidon ja pienpuun korjuun Kemera-tukiehtoja ja -tukitasoa nuorten metsien hoitomäärien ja pienpuun korjuumääriä lisäämiseksi. Lisäksi poistumien runkolukuvaatimuksia alennettiin ja pienpuun korjuun tuen osuutta nostettiin.

Metsäkeskuksessa toteutetaan Energiaa metsästä -kampanjaa ja jaetaan tietoa nuorten metsien hoito- ja pienpuun korjuumahdollisuuksista. Noin 15 000 metsänomistajalle lähetettiin kesäkuussa kirje, jossa oli tietoa heidän omien metsien pienpuukorjuumahdollisuuksista, kannustettiin nuoren metsän hoitoon ja pienpuun korjuuseen.

TIESIT-hankkeessa puolestaan kartoitetaan keskeinen yksityistieverkko ja niillä olevat sillat vuoden 2026 loppuun mennessä. Valtakunnallinen energiapuuterminaaliselvitys valmistuu vuoden 2024 loppuun mennessä. Käytössä on päivittyvä tietokanta ja jakelujärjestelmä teiden ja siltojen kuntotiedosta, niiden käytettävyydestä sekä terminaaliverkoston toiminnallisuudesta.

Turvetuotannossa suuria alueellisia eroja

Turvetuotantokausi lähti alkukesästä hitaasti käyntiin, koska lupaavaa näkymää energiaturvetuotannon jatkumisesta ei edes viime keväänä vielä ollut, kertoi Hannu Salo Bioenergia ry:stä. Aikaa jouduttiin käyttämään valmisteleviin töihin, jotka olisi pitänyt tehdä normaalisti edellisen tuotantokauden päätyttyä ja koska kuljettajista ja aliurakoitsijoista oli pula. Alueelliset erot tuotannossa muodostuivat suuriksi. Ympäristö- ja kasvuturpeiden tuotannossa sateet ja heikko haihdunta haittasi myös, kun kentät ikääntyvät eikä uusia juuri ole otettu vuosiin tuotantoon.

Energiaturpeita tuotettiin yhteensä 3,57 milj. m3 (3,73 TWh), josta jyrsinpolttoturvetta oli 3,15 milj. m3 (3,222 TWh) ja palaturvetta 0,42 milj. m3 (0,511 TWh). Ympäristö- ja kasvuturpeita tuotettiin aumoihin yhteensä 3,05 milj. m3, josta kuiviketurvetta noin 0,77 milj. m3.

Palaturpeen käytön haasteena lyhyt tulevaisuuden näkymä

Pasi Rantonen Neova Oy:stä kertoi, että palaturpeen tuotanto on vaihdellut paljon, mutta trendi on viime vuosiin saakka ollut laskeva. Energiatarpeen verovapaan käytön raja (5,7 €/MWh 10.000 MWh:iin saakka) auttaa erityisesti palaturvetta käyttäviä, päästökaupan ulkopuolisia laitoksia. Päästökaupassa ovat pääsääntöisesti yli 20 MWth laitokset, ja näissä palaturvetta ei juuri käytetä.

Palaturpeen mahdollisuuksina voidaan pitää määräaikaista verorajan muutosta lähivuosina ja suhteellista kilpailukykyä. Mahdollisuuksia antaa myös toimitus- ja huoltovarmuuden merkitys ja yleinen palaturpeen hyväksyttävyys. Palaturpeella mahdollistetaan huonompilaatuisten puupolttoaineiden käyttö, ja se onkin erinomainen priimauspolttoaine. Uhkana palaturpeen tuotannolle ja käytölle taas voidaan pitää lyhyttä näkymää, koska turveveron keventyminen on väliaikaista tulevaisuus näyttää epävarmalta. Mataloituvat tuotantoalueet rajoittavat tuotantokapasiteettia eikä yrittäjien saatavuus ja usko tulevaisuuteen kannusta investointeihin. Hiilineutraaliustavoitteet ohjaavat käyttäjiä pois palaturpeen käytöstä.

Vetelin Energialla pitkäaikaisia polttoaineiden toimitussopimuksia

Vetelin Energia Oy on melko tyypillinen kuntaomisteinen pieni energiayhtiö, jolla on sähkö- ja kaukolämpöverkko, sähkön myyntiä ja asennustoimintaa. Palaturve vastaa noin 52 % polttoaineiden kulutuksesta ja hakeranka noin 44 % kulutuksesta. Kotimaisten polttoaineiden toimittaja on sama paikallinen toimija pitkäaikaisella sopimuksella. Yritys hyödyntää paikallisia pientuottajia siten, että haketus on sopimuksessa tämän kokonaistoimittajan kautta.

Toimitusjohtaja Marko Niemonen kertoi, että turpeen polton lopettaminen tai vähentäminen nostaisi kaukolämmön hintaa noin 25–45 %. Investointien takaisinmaksuajat pitenisivät ja vaativat lisää ”tukiprosesseja”. Lisäksi on otettava huomioon toimiminen pohjavesialueella, joten maalämmön käyttö lämmönlähteenä aiheuttaa tiettyjä haasteita. Palaturvetta riittää paikallisesti kohtuudella 15 vuotta.