Bioenergialla merkittävä rooli ilmastoskenaariossa 2022

Aika ajoin on hyvä pysähtyä miettimään, millaisessa isossa kuvassa suomalainen bioenergia-ala toimii. Tähän tarjoaa aina hyvän tilaisuuden kansainvälisen energiajärjestön (International Energy Agency, IEA) lokakuussa julkaisema World Energy Outlook (WEO) – nyt siis versio 2022.  

Ilmastotavoitteissa edistystä

Tämän vuoden julkaisussa IEA pyörittelee kolmea eri skenaariota. Nykyiset toimet (Stated Policies, STEPS) skenaario vastaa tällä hetkellä ilmoitettuja politiikkatoimia. Julkaistut toimet (Announced Pledges, APS) -skenaariossa mukana ovat lisäksi maiden ja joidenkin sektoreiden ilmoittamat poliittiset tavoitteet niin vuodelle 2030 kuin myöhemmälle ajelle (ml. eri ajankohtiin perustuvat nettonollatavoitteet). Oletuksena on, että tavoitteet myös täydellisesti saavutetaan. Nettonollaskenaariossa (Net Zero Emissions, NZE) maailma saavuttaa modernin energian kaikille vuonna 2030 ja hiilineutraaliuden 2050. 

Eniten mediaan noussut asia WEO2022:sta on ollut edistys ilmastotavoitteiden suhteen. IEA:n arvion mukaan nykyisillä toimilla ajaudutaan 2,5 °C:een, mikä edustaa huikeaa – noin 1 °C – parannusta verrattuna 10 vuoden takaiseen tilanteeseen. APS-skenaariolla puolestaan voidaan päästä n. 1,7 °C:een, mikä olisi jo Pariisin ilmastosopimuksen (2015) mukainen ”well below 2 °C” – joskaan ei täydellisen tyydyttävä – tulos. Nykytiedon ja Glasgown päätöksen (2021) valossa halutaan päästä 1,5 °C:een, mikä myös jo mainittiin Pariisin sopimuksessa.  

Jotta IEA:n parhaat skenaariot saavutettaisiin, on keskityttävä varsinaiseen työhön: toimeenpanoon. 

Toimeenpano – miltä tilanne näyttää?

Käytännössä ikkuna 1,5 °C:een on jo menossa kiinni. Maailman kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2021 olivat 52,8 GtCO2e ja puuttuvia päästövähennyksiä 1,5 °C polulta on vuoden 2030 tilanteessa n. 20–23 GtCO2, mikä on samaa suuruusluokka kuin Kiinan ja USAn päästöt yhteensä (UNEP, Emissions Gap 2022). Se on kiristyneen geopolitiikan ja useiden vapaamatkustajien maailmassa aivan liikaa, utopistinen määrä – ja vaatii siten puuttuvien vähennysten kirimistä ja hiilenpoistoa ilmakehästä 2030 jälkeen. 

WEO toteaa, että ilmastotoimien kiihdyttäminen ja investoinnit puhtaaseen energiaan etenkin kehittyneiden maiden ja Kiinan ulkopuolella eivät ole juuri edenneet Pariisin sopimuksen jälkeen. Moderni uusiutuva energia on kasvanut maailmassa merkittävästi vuosien 2010 ja 2021 välillä samalla kun sen hinta on tullut alaspäin, yhteensä 29 EJ. Samalla ajanjaksolla pelkästään maakaasun käyttö on kasvanut vielä enemmän (31 EJ) ja esimerkiksi Kiinassa kolminkertaistunut. Yhteensä fossiilinen energia on kasvanut maailmassa lähes kaksi kertaa uusiutuvaa energiaa enemmän vuoden 2010 jälkeen.  

Samaan aikaan EU:ssa uusiutuvan energian käyttö on kasvanut n. 40 % ja kaikkien fossiilisten energialähteiden kulutus on vähentynyt 2010-2021: öljyn 13 %, kaasun 6 % ja kivihiilen 33 %.  EU on maailman ainoa isompi alue, jossa maakaasun käyttö on vähentynyt. Öljyn osalta käyttö on vähentynyt myös Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, hiilen osalta vielä laajemmin. Esimerkiksi Aasia on kuitenkin lisännyt kivihiilen käyttöä lähes 8 kertaa niin paljon kuin EU on sitä vähentänyt. 

Bioenergialla kasvunäkymiä

Moderni bioenergia (41 EJ) oli vuonna 2021 n. 55 % maailman uusiutuvasta energiasta (74 EJ). Tämän lisäksi maailmassa käytetään hyvin merkittävä määrä (24 EJ) perinteistä bioenergiaa eli lähinnä polttopuuta. Miten kysyntä sitten muuttuu eri skenaarioissa 2030–2050?  

Tulokset voi tiivistää seuraavasti: 

• modernin bioenergian absoluuttinen käyttö maailmassa kasvaa kaikissa käyttömuodoissa (kiinteä, kaasu, neste) ja sitä enemmän mitä pidemmälle katsotaan (2030 vs. 2050). 
• kunnianhimoisen ilmastopolitiikan skenaarioissa (APS, NZE) modernin bioenergian määrä kasvaa sekä vuonna 2030 että 2050 suhteessa STEPS -skenaarioon 
• bioenergian suhteellinen osuus kaikesta uusiutuvasta energiasta kuitenkin laskee vuoteen 2050 mennessä tasolle 27 % (NZE) – 38 % (STEPS) ja 
• perinteisen kiinteän bioenergian käyttö laskee ja sitä enemmän, mitä tiukempi päästövähennysskenaario. 

Hiilidioksidin talteenotolle ja varastoinnille selkeää kasvupainetta

Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCUS) osalta sekä talteenoton että pysyvän varastoinnin osalta määrät kasvavat sitä enemmän mitä tiukempi päästövähennysskenaario on kyseessä. Hiilenpoistot globaalisti vaihtelevat 2030 välillä 11–240 MtCO2/a ja vuonna 2050 välillä 70–1400 MtCO2/a. Talteenoton (ja materiaalikäytön) määrät ovat moninkertaisia: vuonna 2030 välillä 90–1230 MtCO2/a ja vuonna 2050 välillä 400–6100 MtCO2/a. Kasvupainetta on, sillä vuonna 2021 pysyvä varastointi oli tasolla 2 MtCO2/a ja talteenotto tasolla 43 MtCO2/a. 

Harri Laurikka