Teimme katsauksen ilmastopolitiikan päätösten etenemiseen EU:ssa. Jouluun mennessä on onnistuttu sopimaan ilmastolain toimeenpanon yksityiskohdista alustavasti koko talouden osalta. Tämä toteutui siitä huolimatta, että rinnalla on ollut päättäjien aikaa ja kapasiteettia kuluttamassa energiakriisi ja sitä koskeneet ylimääräiset neuvottelut erilaisista hätätoimista. Kolme tärkeintä kokonaisuutta tässä ovat olleet EU:n päästökauppa, taakanjakosektorin päästötavoitteet sekä maankäyttösektoria ohjaava LULUCF-asetus.
Katso kuvaaja suurempana: EU-lainsäädännön aikatauluja
EU:n ilmastolaissa (EU) 2021/1119 sovittiin tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 % 2030 mennessä. Ilmastolaki rajoitti myös maankäyttösektorin nielujen osuuden tässä 225 miljoonaan tonniin. Toimeenpanolainsäädännöt eli tuttavallisesti ”55-valmiuspaketti” esiteltiin heinäkuussa 2021. Syksyllä 2022 oli edetty niin pitkälle, että useimmista lainsäädännöistä alettiin käydä EU-instituutioiden kolmikantaneuvotteluja. Jouluun mennessä tilanne on lyhyesti sanottuna se, että ilmastolain toimeenpanon yksityiskohdista on alustavasti sovittu koko talouden osalta. Kolme tärkeintä kokonaisuutta tässä ovat olleet:
- EU päästökauppa: sopuun päästiin ns. supertrilogissa 18.12. jossa samalla sovittiin myös markkinavakausvarannon vahvistamisesta ja ilmastotoimien sosiaalirahastosta. Nykyisen päästökauppajärjestelmän tavoitetta tiukennettiin hiukan komission ehdotuksesta (61 % => 62 %). Meriliikenteen päästökauppa integroidaan nykyiseen päästökauppaan 2024-2026 alkaen. Jo aiemmin (7.12.) oli päätetty lentoliikenteen päästökaupan uudistamisesta. Näiden lisäksi tulee kokonaan uusi päästökauppajärjestelmä rakennusten lämmitykseen ja tieliikenteeseen 2027-2028 alkaen.
- Taakanjakosektorin päästötavoitteet sovittiin 8.11.: niistä löytyy Suomelle taakanjakosektorin -50 % tavoite vuoden 2005 tasolta 2030. Käytännössä tähän vastataan Suomessa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmalla (KAISU).
- Maankäyttösektori: Suomelle tärkeästä ja median rakastamia hiilinieluja perkaavasta LULUCF-asetuksesta sopu löytyi 11.11. Se sisältää komission alun perin ehdottaman 310 miljoonan tonnin nielutavoitteen 2030. Koska tämä merkittävästi ylittää EU:n ilmastolain vaatimuksen, EU:n päästövähennyksen arvioitiin kiristyvän käytännössä 57 %:iin. Lisäksi päästötavoitetta kiristää yllä mainittu päästökaupan tavoitteen tiukentuminen.
Pelkästään näillä kolmella lainsäädäntökokonaisuudella EU:n tavoitteisiin voitaisiin jo todennäköisesti päästä, sillä kaikkiin esityksiin on liitetty myös rangaistusmenettelyt. 55-valmiuspaketissa on kuitenkin mukana useita näitä tukevia esityksiä, joista sopuun on päästy:
- hiilirajamekanismista 13.12., joka on kokonaan uusi instrumentti Euroopan ilmastopolitiikassa ja tuo vähitellen 2023 alkaen päästömaksuja EU-alueelle tuotaville tuotteille. Jää nähtäväksi, miten EU:n kauppakumppanit asetukseen lopulta reagoivat. Jonkin verran kritiikkiä on jo nähty, vaikka ennakkoon merkittäväksi arvioidun Venäjän kanssa kauppasuhteet ovat hyökkäyssodan takia merkittävästi heikentyneet.
- henkilö- ja pakettiautojen päästönormeista 31.10.: nämä käytännössä tukevat Suomessa taakanjakosektorin ja KAISUn tavoitteiden saavuttamista.
RED3– ja energiatehokkuusdirektiivin neuvottelut jatkuvat
Sen sijaan sopuun EI OLE päästy kolmikantaneuvotteluissa Bioenergia ry:llekin tärkeistä uusiutuvan energian direktiivistä (RED3) ja energiatehokkuusdirektiivistä (EED). RED3:sta käytiin neuvotteluja tiiviisti syksyn aikana, mutta valmista ei vielä saatu ja asia siirtyi Ruotsin puheenjohtajuuskaudelle. Siellä alustavaa sopua odotetaan aikaisintaan maaliskuussa 2023. Energiaministereiden kokouksessa 19.12. neuvosto päätti kuitenkin, että se ei tue kolmikantaneuvotteluissa komission keväällä 2022 esittämää ja parlamentin hyväksymää ehdotusta nostaa uusiutuvan energian tavoiteprosentti 45 %:iin 2030.
Voimassa olevan RED2-direktiivin biomassan kestävyyskriteerien toimeenpanosäädös julkaistiin 13.12.2022 – 23 kk myöhässä direktiivin mukaisesta aikataulusta.
Energiaverodirektiivistä neuvosto ja parlamentti eivät ole vielä pystyneet muodostamaan kantoja lainkaan ja aikataulutkin ovat auki. Energiaverotuksesta keskusteltiin ECOFIN-neuvostossa 6.12., mutta kantaa ei vielä saatu sovittua ja työ jatkuu Ruotsin kaudella. Puheenjohtaja päätti keskustelun toteamalla, että työtasapainot on löydettävä ympäristötavoitteiden ja jäsenmaiden energiajärjestelmien erilaisuuden sekä kriisitilanteen eli minimiverotasojen ja erilaisten siirtymäaikojen välillä. Neuvottelutilannetta ennen neuvostoa kuvattiin taustapaperissa.
Komission keväällä esittämän REPowerEU-suunnitelman rahoituksesta on löytynyt 14.12. alustava sopu. Jäsenmaat saavat lisätä kansallisiin kestävän kasvun ohjelmiinsa strategista autonomiaa vahvistavan osion.
Hiilensidonnan sertifiointikehikosta (CRCF) komission esitys julkaistiin 30.11.2022 ja neuvottelut alkavat vuoden alussa. Komissio tavoittelee sen osalta valmistumista vuoden 2023 loppuun mennessä.