Suomen hallitus hyväksyi 9.2.2023 periaatepäätöksen vedystä. Suomi pyrkii olemaan Euroopan johtaja vetytaloudessa koko arvoketjun osalta ja tavoittelee tuottavansa vähintään 10 prosenttia EU:n päästöttömästä vedystä vuonna 2030. Periaatepäätös nostaa edistettäväksi myös hiilidioksidin talteenoton, varastoinnin ja hyödyntämisen ratkaisut mm. rahoittamalla pilotti- ja demonstraatiohankkeita.
Hallituksen päätöksen mukaan tavoitteena on luoda Suomesta kilpailukykyinen ja ennakoitava vetytalouden investointiympäristö ja rakentaa näin Suomeen uusi vety- ja P2X -tuotteisiin pohjautuva teollisuudenala. Päätöksellä tavoitellaan vedyn ja sähköpolttoaineiden valmistamista erityisesti kotimaisen teollisuuden, liikenteen ja energiajärjestelmän tarpeisiin. Vety tukee myös teollisuuden uudistumista ja korkean jalostusarvon vientiliiketoiminnan kasvua.
Vedyntuotanto edellyttää runsasta, toimitusvarmaa ja kilpailukykyistä uusiutuvan sähkön saatavuutta, minkä katsotaankin olevan Suomen tärkein kilpailuetu. Muita etuja ovat mm. vakaa sähköverkko, teollinen ja energia-alan osaaminen sekä metsäteollisuuden ja kaukolämmön tuotannon runsaat biogeenisen CO2:n lähteet. Myös kaukolämpöverkot, joissa prosesseista syntyvä hukkalämpö voidaan hyödyntää sekä puhtaan veden runsas tarjonta ovat Suomen etuja. Muita merkittäviä tekijöitä investointien osalta ovat toimintaympäristön ennakoitavuus, sujuva lupamenettely ja maankäytön suunnittelu.
Vetyinvestoinnit tulevat kasvattamaan sähkön kysyntää voimakkaasti. Uusiutuvan sähkön riittävä kapasiteetti ja investoinnit sähköverkkoihin sekä ulkomaanyhteyksiin nostetaankin päätöksessä merkittäväksi mahdollistajaksi Suomen tiellä kohti vihreän teräksen, vihreän vedyn ja sähköpolttoaineiden vientimaan roolia.
Suomi korostaa periaatteena teknologianeutraaliutta kaikkien vedyn päästöttömien muotojen tuotannossa EU:ssa ja globaalisti.
CCUS-ratkaisuja edistettävä
Periaatepäätöksessä tärkeänä pidetään myös hiilidioksidin talteenoton, varastoinnin ja hyödyntämisen ratkaisuja, joiden EU-tason sääntelyä tuleekin päätöksen mukaan edistää ja kehittää. Päätöksessä linjataan myös, että CCUS-hankkeita aiotaan kotimaassa vauhdittaa mm. rahoittamalla pilotti- ja demohankkeita. Erityisen kiinnostuksen kohteena on biogeeninen hiilidioksidi, josta voidaan tehdä mm. vedyn kanssa sähköpolttoaineita tai sitä voidaan varastoida pitkäaikaisesti ja saada aikaan tarpeellisia miinuspäästöjä.
Hallitus linjasi periaatepäätöksestä jo budjettiriihessä 2021, kun osana ilmasto- ja energiastrategiaa päätettiin laatia vetystrategia ja sen pohjalta periaatepäätös. Kansallista vetystrategiaa hallitus ei ehtinyt laatia, mutta periaatepäätös antaa kuitenkin toiminnalle hyvän pohjan. Kansallinen vetyklusteri on käynnistänyt oman strategiatyön, jonka pohjaksi on käynnistetty selvitys alkuvuodesta 2023.
Komissiolta ehdotus vihreän vedyn määritelmästä
EU-komissio julkaisi 13.2.2023 ehdotuksensa vihreän vedyn määritelmästä. Ehdotus sisältää mm. lisäisyysvaatimuksen, jonka mukaan tuotannon on perustuttava uuteen uusiutuvan sähkön tuotantoon. Ehdotuksessa myös määritellään metodologia ei biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden (RFNBO) elinkaaripäästöjen laskemiseksi. Komissio ei ehdotuksessaan laske biomassalla tuotetulla sähköllä tuotettua vetyä määritelmällisesti uusiutuvaksi. Ehdotus etenee parlamentille ja neuvostolle, joilla on kaksi kuukautta aikaa hyväksyä tai hylätä ehdotukset.