Uusiutuvat polttoaineet saavat kokonaisuutena kasvusysäyksen nyt keväällä alustavasti kolmikantaneuvotteluissa sovituista meriliikenteen ja lentoliikenteen uusista päästövähennystavoitteista ja -toimista. Sähköpolttoaineiden (RFNBO) mukaantulo jakeluvelvoitteeseen sekä tieliikenteessä että lentoliikenteessä on erittäin merkittävä linjaus.
Kokonaan uutta on lentoliikenteen sekoitevelvoite, joka takaa eurooppalaisen markkinan lentoliikenteen biopolttoaineille ja sähköpolttoaineille. Jo vuonna 2025 tulee lentoliikenteeseen velvoittavaksi sekoitevelvoitteeksi 2 %, joka koskee sekä EU:n sisäistä liikennettä että kolmansien maiden liikennettä ja toteutetaan lentokenttien tankkausinfrastruktuurin kautta. Velvoite koskee Suomessa määräysten perusteella Helsinki-Vantaan lentokenttää. Vuoteen 2050 mennessä tavoite nousee 70 %:iin. Lentoliikenteen sähköpolttoaineille tulee erillinen tavoite vuodesta 2030. Kestävät lentoliikennepolttoaineet (SAF) tehdään pääaasiallisesti samoista raaka-aineista kuin tieliikenteessä. Lentoliikenne on myös mukana päästökaupassa ja sen ilmaisjakoa vähennetään. Lentokoneiden pitoikä on paljon pitempi kuin autojen pitoikä tieliikenteessä, eikä teknologia käytännössä tarjoa muita ratkaisuja, minkä takia uusiutuvien polttoaineiden rooli on ratkaiseva myös erittäin pitkällä tähtäimellä.
Meriliikenteen päästöjen vähentäminen toteutetaan useilla keinoilla yli 5 000 tonnin laivojen kohdalla ilman jakeluvelvoitetta. Laivakohtaisesti tulee kuitenkin vähentää päästöjä vähitellen. Vuoden 2025 päästövähennystavoite on 2 % ja vuonna 2050 tavoite on 80 %. Uusiutuvat polttoaineet ovat nopein ratkaisu. Kuten lentoliikenteessä kaluston elinkaari on pitkä ja päästöjä vähennetään käytännössä kuitenkin pitkälti nykyisellä kalustolla – ennen kaikkea erilaisilla vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kuten biopolttoaineilla, biokaasulla ja erilaisilla sähköpolttoaineilla. Sähköpolttoaineiden käyttäjiä suositaan erityiskohtelulla. Suomen vientiteollisuuden kannalta meriliikenteen ohjauskeinojen käyttö on haastavaa, sillä ne lisäävät kustannuksia enemmän kuin kilpailijamailla.
Kannoksi kaskeen jäivät biopolttoaineiden raaka-ainepohja ja alatavoitteet, joiden osalta uusiutuvan energian direktiivin päivityksen yksityiskohdat ovat vielä epäselviä.