Erilaisilla hiilituotteilla kuten aktiivihiilellä, hiilimustalla ja grafeenilla on satoja käyttökohteita erilaisissa teollisuuden aloissa ja lisäksi on myös uusia ja kehittyviä käyttökohteita kuten maanparannus. Hiiltä tarvitaan myös esimerkiksi akuissa, lääketeollisuudessa, kemianprosesseissa sekä veden-, ilman-, ja kaasunpuhdistuksessa. Hiili on peräisin joko uusiutuvasta lähteestä eli on biohiiltä tai ei uusiutuvaa eli fossiilista. Nykytilanteessa suurin osa ei energiakäyttöön menevästä hiilestä on jatkojalostettu kivihiilestä.  

Suomessa olisi erinomainen mahdollisuus tuottaa biohiiltä moniin korkean arvon käyttökohteisiin ja merkittäväksi vientituotteeksi. Tutkimuksella on jo osoitettu biohiilen mittava potentiaali ja biohiiliteollisuus onkin alkanut jo kehittymään. Hiilien tonnihinta vaihtelee laatujen ja käyttökohteiden mukaan ja on parhaimmillaan kolme tai nelinumeroinen luku. 

Biohiilen kansainvälinen standardityö on käynnistymässä

Biohiilen kansainvälinen markkinakehitys ja sen valtavat mahdollisuudet on pantu merkille myös kansallisissa ja kansainvälisissä standardityöryhmissä. Toukokuussa Vancouverissa järjestetyssä ”Solid biofuels – ISO/TC 238” -teknisen komitean vuosikokouksessa käynnistettiin työ biohiilistandardien edistämiseksi. Ryhmän nimestä huolimatta biohiilistandardityö keskittyy biohiilen käyttöön muuhun, kun sen polttamiseen energiaksi. Vuosikokouksessa päätettiin asettaa biohiilityöryhmä luomaan yksityiskohtaisempi standardointistrategia, uusi nimiehdotus ja ehdotus teknisen komitean toimenkuvan laajentamisesta.  

ISO työryhmän kokouksessa paikan päällä oli edustajia lukuista eri maista. Kuva: ISO

Standardit tukevat markkinakehitystä 

Standardit eivät synny ylhäältä päin käskettynä, vaan päinvastoin, niitä kehitetään työryhmissä yhteistyössä alan edustajien, asiantuntijoiden ja yritysten kanssa. Kansainvälisessä standardityössä toimivat henkilöt toimivat oman maansa edustajina. Vaikka standardit ovat luonteeltaan vapaaehtoisia, niiden käyttöönotto mahdollistaa liiketoiminnan ja yhteiskunnan sujuvan toiminnan. Nykyään jo täysin itsestään selvät asiat, kuten monet koneet ja prosessit, perustuvat standardeihin.  

Kiinteiden biopolttoaineiden standardityö

Kiinteisiin biopolttoaineisiin liittyviä kansainvälisiä standardeja ja laatuohjeita on edistetty Suomesta käsin lähes 20 vuoden ajan erityisesti VTT:llä työuransa tehneen Eija Alakankaan johdolla. Vaikka Eija on sittemmin jäänyt eläkkeelle, hänen työnsä jälki vaikuttaa vielä hamaan tulevaisuuteen alan toimijoihin. Standardeihin sekä laatuohjeisiin tukeutuvat niin tuotteiden valmistajat, asiakkaat, tutkijat kuin viranomaisetkin. Standardityö ja laatuohjeet ovat mahdollistaneet toimialan kansainvälisen skaalautuvuuden, laadukkailla tuotteilla kilpailemisen sekä tutkimustiedon ja uusien analyysimenetelmien jalkauttamisen teollisuudessa. 

Kemesta ry toimii Suomen Standardisoimisliitto SFS:n toimialayhteisönä ja vastaa metsäteollisuuden ja kemian alojen standardisoinnista. ISO (Organization for Standardization) on kansainvälinen standardisoimisjärjestö, jonka jäsenenä ovat kansalliset standardisoimisjärjestöt, yksi kustakin maasta. Suomea järjestössä edustaa Suomen Standardisoimisliitto SFS.  

Standardointistrategia puuttuu

Suomella ei tällä hetkellä ole kansallista standardointistrategiaa eikä standardityön tärkeyttä ymmärretä tarpeeksi, vaikka sillä on keskeinen merkitys innovaatioiden markkinakehityksessä. Aiheesta kirjoitti myös Metsäteollisuus ry:n Innovaatiopolitiikan päällikkö Marjaana Suorsa blogikirjoituksessa ”Suomi tarvitsee standardointistrategian kilpailukyvyn vahvistamiseksi”. 

Aloituskuva: ISO työryhmä tutustumassa puupelletin laivaan lastaukseen Vancouverin satamassa ennen, kun ne lähetetään loppukäyttäjälle Eurooppaan tai Aasiaan. Kuva: ISO

Esko Salo

Kirjoittaja on VTT:llä biohiiltä tutkiva Esko Salo, joka toimii myös kansainvälisen standardisointijärjestön (ISO) teknisen komitean ISO/TC 238 laatuluokittelutyöryhmän puheenjohtajana.