Uusiutuvan energian direktiivin (RED3) lopullinen valmistuminen on antanut odottaa itseään. Keväisenä Brysselin yönä Unionin toimielinten neuvottelijat sopivat silmät ristissä ja hyvillä aikeilla sisällöistä. Muutaman hyvän yöunen jälkeen olikin epäselvää, mitä oli sovittu erityisesti vedyn tuotannon ehdoista.  

Politiikasta ja kansallisista eduista oli luonnollisesti kyse ja niinpä asiakirjaluonnoksia liikuteltiin muutaman kuukauden ajan ja uusi asento löytyi juhannuksen alla. Viime vaiheissa sovittiin erityisesti pienet muutokset, joilla huomioitiin Ranskan ehdot ydinvoiman käytöstä vedyn tuotannossa ja saksalaisten näkemykset. 

Lopullisia tekstejä odotellaan 

Kuten tavanomaiseen EU:n neuvotteluprosessiin kuuluu, täydellisiä tekstejä sovitusta ei vieläkään ole saatavilla. Parlamentin istunnossa ne hyväksytään todennäköisesti syyskuun lopulla ja vähän sen jälkeen jäsenmaiden neuvostossa.  

Direktiivin päivitykseen oli ladattu monenlaisia toiveita eri tahoilla. Bioenergian parissa toimivien toiveena oli pitää muutokset hallittavina ja antaa toiminnalle vuosikymmenen loppuun asti selvä näkymä; sopivasti kehittämistä ja mahdollisimman vähän sijaa jatkuville pienille muutoksille vaatimuksissa.  

Tämän toiveen ymmärtää, kun muistaa samaisen pumaskan edellisen päivityksen olleen vuonna 2018 ja sen toimeenpanon edelleen takkuavan monissa maissa. Ei vähiten komission viivästysten takia. 

Tulevaisuuden näkymät selkeämmät 

Kokonaisuudessaan tästä hiekkakakusta taisi tulla enemmän hyvä kuin huono. Yksityiskohdista keskustelu on toki jatkuvaa ja direktiivin kansallinen toimeenpano on ainakin vuoden mittainen lisäkerros. 

Tärkeänä nähdään, että yritysten toimintanäkymät bioenergian käyttöön ovat nyt kohtuullisen kirkkaat 2020-luvun loppuun asti.  

Joitain tarkastelupisteitä tuleville vuosille on tehty, mutta muutoksia direktiiviin ei seuraavan komission kaudella 2024–2029 ole nähtävissä. Seuranta ja osaamisen lisääminen ovat tietenkin hyviä asioita. Prosenttien tai läpimittojen jatkuvat muutokset sen sijaan sekoittavat normaalia toimintaa.  

Tärkeä periaate säilyi: kaikki kestävyyskriteerit täyttävä bioenergia lasketaan uusiutuvan energian tavoitteisiin edelleen. Samaan aikaan metsässä toimimisen kriteerit kiristyivät ja direktiiviä sovelletaan entistä pienempiin ja useampiin laitoksiin. Kunhan hallinnollinen työ on kohtuullista, niin nämä muutokset ovat varmasti yleisesti kannatettavia. 

Hannes Tuohiniitty

Kirjoittaja on Bioenergia ry:n toimialapäällikkö, jonka talo lämpiää klapeilla ja käyttösähköä syntyy aurinkopaneeleista. Liikkuminen käy biokaasuautolla.
hannes.tuohiniitty@bioenergia.fi / 040 1948628