Komission puheenjohtajana jatkava Ursula von der Leyen (EPP) piti ohjelmakauden 2024–2029 kannalta tärkeän linjapuheen heinäkuun puolivälissä ja esitteli poliittiset suuntaviivansa. Ohjelmassa oli pysäyttäviä havaintoja. Eurooppa on astunut turbulenttiin ja mahdollisesti seismiseen aikaan. Riskit ovat todellisia. Vastuut ovat vakavia. Seuraavat viisi vuotta tulevat määrittelemään Euroopan paikan maailmassa seuraavien viiden vuosikymmenen aikana.
Jatkuvuutta energia- ja ilmastopolitiikassa
Energia- ja ilmastopolitiikassa suuntaviivoista huokuu jatkuvuus. Nyt on aika toimeenpanna se, mitä tähän asti on saatu sovittua vihreästä siirtymästä. Suunta on pidettävä kaikkien asetettujen tavoitteiden suhteen. Luontopolitiikassa puhutaan myös jatkuvuudesta, mutta se on huomattavasti kevyemmin esillä kuin ilmasto.
Aloite Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseksi
Uusi avaintermi on puhtaan teollisuuden sopimus (clean industrial deal), joka on vieläpä tarkoitus lanseerata uuden komission ensimmäisten 100 päivän aikana. Siinä samanaikaisesti pyritään irrottautumaan teollisuudessa fossiilisista polttoaineista ja laskemaan energian hintoja. Taustalla on ajatus siitä, että maailmassa on kilpailu kansakuntien kesken päästöjen vähentämisessä ja kyse on siitä, kuka onnistuu kehittämään tarvittavat teknologiat. Aiempaa enemmän komission lähtökohtana on auttaa luomaan eurooppalaisille yrityksille edellytykset pärjätä tässä kilpailussa. Investoinnit ja niiden merkitys korostuivat puheessa – von der Leyen nimeääkin uuden komission ”investointikomissioksi”.
Tulossa 2030-luvun ilmastopolitiikka
Komissio tulee myös aiemman tiedonantonsa mukaisesti esittämään lainsäädäntöpaketin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi 2030-luvulla. Maalina on 90 % päästövähennys vuoteen 2040 mennessä, mikäli myös jäsenmaat ja Euroopan parlamentti tukevat komission jo ehdottamaa tavoitetta. Kävi niin tai näin, suuruusluokka on joka tapauksessa osapuilleen tuota tasoa, kun vuoteen 2030 mennessä päästöjä vähennetään 55 %.
Parantamisen varaa puhtaan teollisuuden sopimuksen kuvauksessa
Pari asiaa kiinnittää huomiota puhtaan teollisuuden sopimuksen kuvauksessa. Hiilidioksidin talteenotto, kuljetus ja varastointi ovat vahvasti esillä tarvittavien investointikohteiden joukossa, mutta fossiilista ja biopohjaista hiilidioksidia ei millään tavalla erotella. Tämä on uusiutuvan biomassan kanssa toimivien ja hiilenpoistoon kykenevien Pohjoismaiden kannalta epätyydyttävä asetelma. Liikenteen päästövähennyksistä puhuttaessa teknologianeutraalius ja sähköpolttoaineet ovat vahvasti esillä vuodelle 2035 asetetun autojen ilmastoneutraaliuden yhteydessä, mutta kehittyneet biopolttoaineet loistavat poissaolollaan. Teknologianeutraaliutta olisikin hyvä täsmentää niin, että myös kehittyneet biopolttoaineet ovat valikoimassa mukana.
Bio-etuliitettä ei suuntaviivoista löydä bioenergian tai biotalouden yhteydestä. Bioteknologiaan uusi komissio sen sijaan panostaa ja esittelee vuonna 2025 EU:n bioteknologialain.
Lisätiedot: Harri Laurikka, toimitusjohtaja, 040 1630465, harri.laurikka@bioenergia.fi