YK:n ilmastokokouksessa COP29:ssä Bakussa marras-joulukuussa 2024 saavutettiin sopu kansainvälistä hiilimarkkinaa ja ilmastotyötä koskevan Pariisin sopimuksen artikla 6:n useiden yksityiskohtien osalta. Lähes vuosikymmenen kestäneiden neuvotteluiden jälkeen Bakun sopu luo perustan toimiville maailmanlaajuisille ja YK:n tunnustamille hiilimarkkinoille.
Uusi kansainvälinen hiilimarkkinamekanismi
Pariisin sopimuksen artiklassa 6.4. perustettiin vuonna 2015 uusi kansainvälinen hillintätulosten sertifiointimekanismi (Paris Agreement Crediting Mechanism, PACM), joka seuraa Kioton pöytäkirjan puhtaan kehityksen mekanismia (CDM). Mekanismi toimii keskitetysti YK:n ilmastopuitesopimuksen (UNFCCC) alaisena. Mekanismin toimeenpanoa valvoo Pariisin sopimuksen alainen valvontaelin (Supervisory Body). Tarkemmasta sääntökirjasta oli tarkoitus sopia Pariisin sopimuksen osapuolten ensimmäisessä osapuolikokouksessa, mutta sopua säännöistä ei löytynyt ennen Bakua. Nyt saavutettu sopu mahdollistaa PACM:n mukaisten hankkeiden hyväksymisen ja ilmastoyksiköiden luomisen.
Valvontaelin on vastuussa mm. mekanismin ohjeistosta, prosesseista, metodologioiden hyväksymisestä, projektien rekisteröimisestä ja kredittien myöntämisestä. Metodologioita voivat kehittää projektikehittäjät, valtiot, muu toimijat tai valvontaelin. Metodologioita vaaditaan, jotta PACM:n mukaisia päästöyksiköitä voidaan ostaa ja myydä.
Mekanismin alla tuotetut kreditit ovat nimeltään Article 6.4 Emission Reductions (A6.4ERs). Myös poistumat ovat tämän nimisiä. Hankkeiden toimintajaksot ovat 15 vuoden pituisia, jotka voidaan uusia kahdesti.
Valvontaelimen työohjelmassa vuonna 2025 (preliminary work plan for 2025 ) on virallisen rekisterin valmistelu, metodologioiden vaatimusten viimeistely sekä puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) aikaisten työkalujen päivitys. Ensimmäisten hyväksyttyjen metodologioiden odotetaan valmistuvan vuoden 2025 jälkimmäisellä puoliskolla. Lisäksi valvontaelin tarkentaa ohjeistoa mm. hiilenpoiston riskien osalta.
Kansainväliseen siirtoon uusia ehtoja
Pariisin ilmastosopimuksessa on myös toinen tapa käydä kansainvälistä päästökauppaa: artikla 6.2., joka mahdollistaa maiden ilmastotavoitteiden saavuttamisen kahdenvälisten tai monenvälisten yhteistyösopimusten kautta siirtämällä ”hillintätuloksia” (Internationally Transferred Mitigation Outcome, ITMO). Artiklan 6.2 sääntöjä tarkennettiin Bakussa myös, ja sitä valvoo UNFCCC:n sihteeristö.
Toisin kuin artiklan 6.4. tapauksessa, artiklan 6.2. mukainen kaupankäynti oli voitu jo aloittaa ennen Bakun kokousta: ensimmäinen yksiköiden siirto tehtiin jo tämän vuoden alussa Sveitsin ja Thaimaan välillä. Ostaja oli sveitsiläinen Klik foundation, ja kaupan kohde oli Bangkokin sähköbusseilla saavutetut päästövähennykset. Artikla 6.2. mahdollistaa myös esimerkiksi eri osapuolten päästökauppajärjestelmien ”linkittämisen” eli niissä kaupattavien yksiköiden vaihdettavuuden.
Bakussa artiklan 6.2. käyttöä tarkennettiin mm. sen osalta, mitä tietoja tulee esittää ennen kaupan toteutusta ja millä pelisäännöillä yksiköitä voidaan muuttaa ensimmäisen siirtämisen jälkeen.
Vaikutuksia EU-lainsäädäntöön?
EU:ssa sääntelyä valmistellaan parhaillaan hiilenpoistojen sertifiointikehystä koskevan asetuksen (CRCF) puitteissa. Asetus tulee voimaan 26.12.2024. Asetuksen osalta työn alla ovat metodologiat, joista komission odotetaan antavan delegoidut säädökset kevään 2025 aikana.
Bakun päätösten voi olettaa myös vaikuttavan nyt tekeillä oleviin CRCF:n delegoituihin säädöksiin. Luonnosmetodologioissa esimerkiksi toimintakauden ehdotettiin olevan 10 vuotta, kun taas PACM:in alla toimintakausi on 15 vuotta.
On myös mielenkiintoinen kysymys, miten Bakun päätökset vaikuttavat valmisteilla olevaan EU:n ilmastolain muutokseen (odotettu julkaisu vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla), jossa unionin päästövähennys vuonna 2040 nostetaan 90 %:iin. Nykyisin EU:n ilmastolaki ei salli kansainvälisiä siirtoja hyödynnettävän, kun EU tavoittelee 55 % päästövähennystä vuonna 2030.
Vaikutuksia vapaaehtoiseen hiilimarkkinaan?
PACM on yksi kanava, jonka kautta ilmastoyksiköitä voidaan tuottaa vapaaehtoisille hiilimarkkinoille, mutta vapaaehtoisilla markkinoilla on muitakin standardeja ja aloitteita. Esimerkiksi EU:ssa luodaan parhaillaan omaa sääntelyä.
Vapaaehtoisen hiilimarkkinan hankkeiden yhdistäminen PACM-järjestelmään voi lisätä hankkeiden uskottavuutta. PACM tarjoaa uuden kanavan, jonka kautta hankkeiden kehittäjät voivat myydä yksiköitä. Joidenkin arvioiden mukaan järjestelmän yksiköillä odotetaan olevan korkeampi hinta.
Lisätietoja:
Harri Laurikka, toimitusjohtaja, 040 1630465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi
Erika Laajalahti, toimialapäällikkö (hiilensidonta ja CCUS), puh. 044 753 0700, erika.laajalahti@bioenergia.fi