Huhtikuun kuntavaalit käänsivät politiikan valtatasapainon heiluria vasemmalle ja eduskuntaopposition suuntaan. Sosialidemokraatit saivat merkittävän äänilisäyksen ja voittivat useissa kaupungeissa enemmistön. SDP-vetoisia kuntia tuli 18 lisää. Keskustan pienempi voitto auttoi pitämään aseman kuntien lukumääräisenä valtapuolueena. Vasemmisto nousi yhtä paljon kuin keskusta prosenteissa, mutta jäi vielä keskustan ja hienoisen vaalitappion kokeneiden vihreiden jälkeen viidenneksi suurimmaksi. Kokoomuksen torjuntavoitto valtakunnan prosenteissa kääntyi kuitenkin 12 kunnassa tappioksi suurimman asemasta, ehkä kirvelevimmin Turussa. Vaikka perussuomalaiset eivät olleet aiemminkaan vahva kunnissa, romahti PS:n tulos ennakoituakin enemmän kautta maan ja äänimäärän noin puolittui 7,6 %:iin.
Kiinnostavaa on, että tulkitaanko kuntavaalien tuloksia myös gallupina vuoden 2027 eduskuntavaaleja ajatellen. Hallitus sai tulosten valossa epäluottamuksen ja oppositio voitti merkittävästi. Voidaan nähdä, että kuntavaaleissa uurnille lähtivät hallituksen politiikkaan pettyneet ja siirtymää tuli samalla, kuin varsinkin perussuomalaisten kannattajista merkittävä osa ei lähtenyt äänestämään. Keskeinen kysymys on, onko kyse kiinnostuksen puutteesta vai pettymyksen tunteista puoluetta kohtaan.
Ja oliko vaalitulos yksi kimmoke hallituksen kehysriihipäätöksiin – käytännössä aloittaen jo pitkän vaalikampanjoinnin veropäätöksien sekä kuntiin kohdistuvien valtionosuusleikkausten myötä?
Muutoksien vaikutus kuntapolitiikkaan nähdään kunnissa tehtävien puoluesopimusten valmistuessa tulevina viikkoina. Tampereella demarivetoinen uusi pormestarikoalitio ei kelpuuttanut jatkoneuvotteluihin mukaan perussuomalaisia ja kristillisdemokraatteja. Tunnustelukysymysten perusteella keskeisiksi asioiksi Tampereella muodostuvat työllisyys-, opetus- ja kaupungin kasvupolitiikan lisäksi suhtautuminen hiilineutraalius- ja luontotavoitteisiin.
Lisätiedot: Hannes Tuohiniitty