Orpon hallituksen puoliväliriihi pidettiin 22.–23.4. Tulokset julkaistiin myöhään illalla 23.4. 

Koska oli tiedossa, että riihessä tullaan tekemään kasvupanostuksia, jotka vaativat vastapainoksi myös lisäsäästöjä tai veronkorotuksia, pidimme mahdollisena, että hallitus suuntaa katseensa uudelleen kiinteiden puupolttoaineiden verotukseen. Vaikka hallitusohjelma on asiasta selkeä (= ei veroa), se nousi esiin vuosina 2023–2024 valtiovarainministeriön teetettyä asiasta selvityksen. Bioenergia ry ja useat muut järjestöt viestivät keväällä 2024 asiasta siksi yhdessä hallituspuolueille. Tänä vuonna kertasimme viestin suoraan puolueille ja tiedotteessa 21.3.  

Veroa ei onneksi riihessä esitetty, sillä se olisi ollut outo avaus tilanteessa, jossa a) EU:n energiaverodirektiivin neuvottelut ovat edenneet siten, että puu on poistettu verotettavista polttoaineista ja b) yksikään muu EU-maa ei ole tällaista veroa esittänyt. Lisäksi vero olisi tietenkin myös nostanut kaukolämmön hintaa kuluttajille, haitannut alan yrityksiä ja luonut riskin energiapuun lisääntyvästä viennistä. 

Riihessä tehtiin kuitenkin joitakin muita bioenergiasektoria koskevia linjauksia: 

  • laaditaan vuoden 2025 aikana laaja-alainen selvitys Ilmastolain vaikutuksista mm. Suomen kilpailukykyyn sisältäen päästövähennystoimien kustannustehokkuuden sekä vertailun verrokkimaihin. Lisäksi hiilinielujen ja hiilivarastojen laskennan kehittämiseen havainnointijärjestelmän kautta osoitetaan 8 milj. euroa. 
  • energiasiirtymän T&K-toiminnan vauhdittamiseen kohdennetaan Business Finlandin T&K-valtuudesta ja Suomen Akatemian valtuudesta yhteensä 40 miljoonaa euroa vuosina 2026–2029. 
  • maatalouden ja maankäyttösektorin ilmastotoimiin (metsätuhojen ennaltaehkäisy, metsälannoituksen edistäminen ja metsäpinta-alan laajentaminen) panostetaan yhteensä 14,9 miljoonaa euroa vuosien 2026 ja 2027 aikana. 
  • edistetään biokaasun tuotantoon investointeja. Kehitetään ratkaisuja tehokkaampaan ravinteiden kierrätykseen erityisesti Saaristomeren alueella, muun muassa jatkamalla ravinnekiertotuen toimeenpanoa ja laajentamalla se teknologianeutraaliksi.  
  • biotalouden arvonlisän kasvua edistetään tukemalla metsäbiotaloutta. Biotaloussektorin huoltovarmuus varmistetaan. 
  • tehopulan torjumiseksi kylminä tuulettomina pakkaskausina hallitus valmistelee EU:n sähkömarkkinauudistuksessa määritellyn fossiilittoman jouston tukimekanismin käyttöönottoa. Päätökset mallin yksityiskohdista ja mahdollisesta käyttöönotosta tehdään erikseen valmistelun edettyä. Mekanismilla rahoitetaan sähkön toimitusvarmuutta vahvistavia investointeja. Malli sallisi nykyisten käytössä olevien laitosten käyttöaikojen pidennykset sekä täysin uuden kapasiteetin käyttöönoton. Tavoitteena on saada sähkömarkkinoille mukaan nopeammin käynnistyvää kapasiteettia, kuten moottorivoimalaitokset ja kaasuturbiinit. Tuettu kapasiteetti velvoitettaisiin tarjoamaan sähköä markkinoille ehtojen mukaisesti. Valmistelun yhteydessä varmistetaan mekanismin kustannustehokkuus ja teknistaloudellinen kestävyys. Mekanismi rahoitettaisiin mahdollisuuksien mukaan sähkömarkkinoiden sisältä. Selvitetään velvoitteita, joilla sääriippuvainen sähköntuotanto osallistuisi kapasiteettimekanismiin. Tavoitteena on, että investointitukihaku tai -kilpailutus järjestettäisiin vuoden 2025 aikana. 
  • fossiilittoman tukimekanismin jälkeen hallitus selvittää lisäksi laajempaa kapasiteettimekanismia tavoitteena riittävä perus- ja säätövoima sekä houkuttelevan investointiympäristön varmistaminen, ml. mahdollinen tuki uuden ydinvoiman syntymiseksi. 
  • yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi määritellään varautumisvelvoite eräille kriittisille toimijoille. Esimerkkinä ovat kaukolämpöalan yhtiöt. Toimijoiden tulee lainsäädännön perusteella laatia riskiarviointi ja häiriönsietokyvyn varmistamista koskeva suunnitelma. Kaukolämpöä koskevissa suunnitelmissa voidaan huomioida puun ja turpeen rooli ja niiden saatavuuden liityntä riskienhallinnan ja häiriönsietokyvyn varmistamiseen. Huoltovarmuuskeskus on perustanut polttoturpeen varmuusvaraston, jota sen tavoitteena on ylläpitää vähintään vuodet 2022–2028. Varmistetaan, että tämä vastaa huoltovarmuuden tarpeita myös muuttuvassa geopoliittisessa ympäristössä. Kasvu- ja kuiviketurve määritellään strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi ja turvepeltoja käytetään jatkossakin huoltovarmuuden ja ruokaturvan varmistamiseksi. 
  • edistetään luvituksen kannalta selkeiden teollisuuspuistojen kansallista toimintamallia paikallisten puhtaan siirtymän klustereiden edistämiseksi. Edistetään nopeampaa kuntakaavoitusta rajaamalla valitusoikeus yleiskaavan mukaisissa asemakaavoissa asianosaisille. Mahdollistetaan yleis- ja asemakaavojen päivittäminen samassa prosessissa. Tuodaan lakiin kumppanuuskaavoitus sekä maanomistajan aloiteoikeus.  
  • hallitus luo edellytykset toimiville vetymarkkinoille tukemaan teollisten investointien syntymistä. Sähkömarkkinaa ja -järjestelmää sekä vetyinfraa kehitetään vastaamaan nykyisiä tarpeita ja tulevia ennakoiden sekä teollisia investointeja Suomeen edistäen. 
  • huolehditaan Suomen kilpailuedusta luoda uutta kasvua vetytalouden saralla etenkin biogeenistä hiilidioksidia ja puhdasta sähköä yhdessä hyödyntämällä. Suomen vahvuudet käännetään investoinneiksi esimerkiksi synteettisten polttoaineiden valmistamiseksi vahvistamaan eurooppalaista omavaraisuutta.  
  • hiilidioksidin talteenotolla Suomeen luotaisiin uutta teollista tuotantoa, fossiilisia tuontipolttoaineita saataisiin korvattua kotimaisella polttoainetuotannolla ja Suomen hiilidioksidipäästöt vähenisivät huomattavasti.  
  • hiilidioksidin talteenoton mahdollisuudet ovat todella mittavat sekä ilmaston, liiketoiminnan että työllisyyden kannalta, mutta niiden osalta puhutaan pitkästä aikajänteestä. Käynnistetään pilotteja teollisesta hiilen sidonnasta, jatkojalostamisesta ja varastoinnista, jotta saadaan kehitys oikealle, nousevalle polulle 
  • ETS2 hyvitysjärjestelmä valmistellaan ripeästi .

Kasvutoimissa: 

  • nostetaan Suomi maailman johtavaksi energiasiirtymän tutkimus- ja osaamiskeskukseksi, jossa kehitetään yhdessä globaalissa ekosysteemissä kansainvälisen huipputason tutkimusinfrastruktuureja, koulutetaan seuraavan sukupolven energia-alan tutkimusosaajia ja asiantuntijoita sekä luodaan toimintaympäristö innovaatioiden ja teknologian nopealle kaupalliselle hyödyntämiselle 
  • hallitus huolehtii sähkön kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n sekä kaasu- ja vetyverkkoyhtiö Gasgrid Finland Oy:n tarvittavasta investointikyvystä niin, että se tukee uusien teollisten investointien sijoittumista Suomeen. Keskeisinä tavoitteina ovat Fingridin kantaverkon investointiohjelman laajentaminen nykyisestä noin neljästä miljardista eurosta 5,2 miljardiin euroon sekä Gasgridin kansallisen vetyverkon kehittäminen vuoteen 2035 mennessä. 
  • jos EU:n valtiontukipoikkeuksien puiteohjelmaa jatketaan, jatketaan Suomen suurten investointien verohyvitystä. Mahdolliset laajennukset valtiontukiohjelman käyttöalaan, kuten teknisiin hiilinieluihin, otetaan käyttöön mahdollisimman laajasti. Tarkastellaan verohyvitykseen oikeuttavan investoinnin alarajaa uuden valtiontukiohjelman laatimisen yhteydessä. Uudessa kansallisessa ohjelmassa mahdollistetaan erilaiset hiilidioksidin talteenottoon, hyötykäyttöön ja varastointiin liittyvät investoinnit. Lisäksi arvioidaan käyttöalan laajentamista useamman investoinnin investointiohjelmaan. 

Metsien kasvupakettia lukuun ottamatta hallitus ei julkistanut energia- ja ilmastostrategiaan liittyviä linjauksia, vaikka niistä oli neuvoteltu riihessä. Bioenergia ry viesti maalis-huhtikuun aikana yhdessä muiden metsäalan järjestöjen kanssa ilmastolain tilanteesta, jossa Suomen ilmastotavoitteiden ja arvioidun päästö- ja hiilinielukehityksen välinen ristiriita on uuden tutkimustiedon myötä kasvanut niin suureksi, että ilmastotavoitteelle on perusteltua asettaa uusi aikataulu. Ainoa realistinen keino saavuttaa tavoite olisivat hakkuurajoitukset, joita Bioenergia ry on vastustanut niiden kansantaloudellisten vaikutusten takia. Julkaisimme FCG:n toteuttaman selvityksen hakkuurajoitusten taloudellisista vaikutuksista yhdessä muiden metsäalan järjestöjen kanssa 17.4. Riihessä siis sovittiin, että asiaa tarkastellaan 2025 aikana. Samalla hallitus on ”sitoutunut” ilmastolakiin. Luonnonvarakeskus kertoi 23.4., että hakkuut kasvoivat hiukan vuonna 2024, mikä todennäköisesti loitontaa etäisyyttä tavoitteeseen entisestään. 

Lisätiedot: Harri Laurikka