Suomi on jälleen kärkijoukoissa toimeenpanemassa EU:n uusiutuvan energian direktiivin mukaista kestävyyssääntelyä. Lakimuutos laajentaa kestävyystodentamisen koskemaan laajaa joukkoa uusia toiminnanharjoittajia. Erityisesti pienten laitosten osalta on tärkeää varmistaa kevennetyt menettelyt.
Eduskunnan täysistunto hyväksyi eilen hallituksen esityksen, jolla päivitetään kansallinen kestävyyssääntely EU:n uusiutuvan energian direktiivin uusimman päivityksen (RED III) mukaiseksi. Päivityksessä muuttuivat myös bioenergian kestävyyskriteerit. Niin sanotun kestävyyslain muutos sisältää siirtymäajan, jonka aikana toiminnanharjoittajien on jätettävä Energiavirastolle hakemus kuluvan vuoden vaatimusten täyttymisestä. Hakemus on toimitettava viimeistään 31.12.2025.
Ainoastaan Tanskan tiedetään toimeenpanneen lain Suomea aiemmin. Joidenkin maiden arvioidaan toimeenpanevan direktiivin selvästi myöhässä. Suomessa käytössä oleva kansallinen järjestelmä n osoittautunut toimivaksi tavaksi kestävyyden varmistamiselle. Monissa muissa maissa käytettävissä on vain kaupallisesti toimivat vapaaehtoiset kestävyysjärjestelmät.
Lakimuutoksen myötä mukana olevien toimijoiden määrä kasvanee noin 70 pienemmällä laitoksella. Vanhat laitokset joutuvat myös päivittämään kestävyysjärjestelmänsä, joten kansallista järjestelmää hallinnoiva Energiavirasto ja kestävyystodentajat ovat kiireisiä tulevat vuodet.
Mietinnön valmistellut Eduskunnan talousvaliokunta kiinnitti huomiota todentamisesta syntyvään hallinnolliseen taakkaan ja kustannuksiin sekä viranomaismenettelyjen toimivuuteen. Talousvaliokunta korosti myös tarvetta varmistaa Energiaviraston resurssien riittävyys.
Bioenergia ry korosti valiokuntakäsittelyn yhteydessä, että nyt soveltamisalan piiriin tulevien alle 20 MW:n laitosten osalta tulee mahdollistaa kevennetyt menettelyt. Todentamisen vuosittaiset kustannukset voivat nousta suhteettoman suuriksi tuotettuun energiaan nähden, ellei niihin saada kevennyksiä. Talousvaliokunta piti tärkeänä, että asia tulee selvittää, kun komission delegoitu säädös on annettu.
Bioenergiamarkkinoiden näkökulmasta on haasteellista, että suurin osa jäsenmaista on jälleen myöhässä direktiivin mukaisesta toimeenpanosta. Samoin vapaaehtoisten sertifiointijärjestelmien hyväksyntä komissiossa on ollut haasteellista. Jäsenmaiden keskeneräinen toimeenpano voi aiheuttaa merkittävää haittaa, sillä vapaaehtoisten järjestelmien hyödyntäminen edellyttää voimassa olevia kansallisia lakeja.
Lisätietoja: Hannes Tuohiniitty, toimialapäällikkö, 040 1948628, hannes.tuohiniitty@bioenergia.fi