Hallituksen energia- ja ilmastostrategian tulee avartaa katsantoaan. Puun energiakäytöllä on huomattavat edut muuttuvassa sähköjärjestelmässä joustopotentiaalina. Uusien tukien sijasta on pidettävä huolta sähkön ja lämmön yhteistuotannon tuotantoedellytyksistä.
Bioenergiaa käsitellään enenevässä määrin vain maamme huoltovarmuuskysymyksenä. Hallituksen tuore energia- ja ilmastostrategian luonnoskin (julkaisu 4.7.) tunnistaa bioenergian ainoastaan energiaturvallisuutta ja huoltovarmuutta koskevassa osiossa.
– Meidän ei pidä energia- ja ilmastostrategiassa pyydellä anteeksi bioenergian käyttöä. Yhteiskunta sähköistyy, ja puun energiakäyttö mielletään usein vain osaksi lämpöjärjestelmää, ei osaksi sähköjärjestelmää. On korkea aika avartaa katselukantaa. Puulla ja sen energiakäytöllä on huomattavat edut myös muuttuvan sähköjärjestelmämme tuotantoa vakauttavana kapasiteettina ja joustopotentiaalina, toteaa Bioenergia ry:n hallituksen puheenjohtaja, EPV Energia Oy:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Pia Oesch.
Sähköntuotantoa bioenergialla voidaan ajoittaa kysynnän mukaan. Voimalaitokset sijaitsevat kaupungeissa, joissa sähkönkulutus kasvaa ja joiden sähkönsyöttö kasvavaan tarpeeseen on monin paikoin riittämätöntä. Sähköistyvä yhteiskunta on ongelmissa, kun sähköverkko ei kykene alueesta riippuen joko vastaamaan tuotannon kasvuun tai kulutuksen kasvuun. Myös akkuvarastoinnin liittäminen on ongelmissa, eivätkä akut tue tarvittavissa määrin kantaverkon tarpeita. Laajoilla alueilla eteläisen Suomen kasvukeskuksissa uusien sähkönkulutuskohteiden liittäminen on pysähtynyt, koska niistä puuttuu kulutusta tasapainottava tuotanto. Kaupunkien yhteistuotannon ajaminen alas jättää niin suuret vajeen, että kestää useita vuosia saada riittävät sähkön siirtolinjat tukemaan niiden talouskasvua. Tätä ongelmaa energia- ja ilmastostrategiamme ei käsittele juuri ollenkaan.
– Me tarvitsemme kaiken olemassa olevan joustavan sähköntuotannon, joka tukee sähköverkon toimintaa puhtaan siirtymän edettyä ennakoitua nopeammin. Yhteistuotantolaitosten käyttö perustuu kotimaiseen, uusiutuvaan ja varastoitavaan polttoaineeseen. Sen sijaan, että suunnitellaan valtiontukia uuteen kapasiteettiin, on pidettävä huolta olemassa olevan yhteistuotannon toimintaedellytyksistä. Pahimmillaan tukimekanismit kiihdyttävät vakaan tuotantokapasiteetin sulkemista. Bioenergiaa on syytä ylläpitää osana puhdasta siirtymää ja energiajärjestelmämme resilienssiä, Oesch jatkaa.
Iberian niemimaan laaja sähkökatko on varoittava esimerkki, kun järjestelmän pääroolissa on sääriippuvainen sähköntuotanto eikä verkon kehitys ole kyennyt seuramaan muutosta.
Suomessa puupolttoaine hankitaan metsistä pääasiassa metsäteollisuuden ainespuun ehdoilla tai käytetään teollisuuden sivutuotteita. Tuonnin tyrehtyminen ja korvautuminen kotimaisella hankinnalla on kestävä vaihtoehto, koska bioenergialle on ainoana energianlähteenä asetettu EU:ssa kestävyyskriteerit ja vastaamme itse työn vastuullisuudesta parantaen samalla maamme huoltovarmuutta.
Lisätiedot: Pia Oesch, Bioenergia ry:n hallituksen puheenjohtaja ja EPV Energia Oy:n yhteiskuntasuhdepäällikkö, pia.oesch@epv.fi, puh. 050 5890 328